Pelattu: Mark of the Ninja

Mitä saadaan kun yhdistetään tasohyppelyä, Metal Gear Solid:maista hiippailua ja lasten piirrettyjen kaltaista välianimaatiota? No Mark of the Ninjahan siitä saadaan. Kyseessä on Klei Entertainmentin viime vuonna julkaisema peli joka pääsi hieman yllättämään allekirjoittaneen erinomaisuudellaan, koska itseäni ninjat eivät yleensä ole kiinnostaneet joten aiemmin ei tullut tutustuttua kyseiseen peliin. Onneksi kuitenkin tutustuin ja ehkä jotkut teistä lukijoistakin saattoi ostaa tämän pari viikkoa sitten olleen Humble Bundlen mukana?

Itse peli kertoo tarinan nimettömästä ninjasta jonka klaanin päämajaan hyökätään. Hyökkääjät ovat nykyaikaisesti varustettuja sotilaita jotka vangitsevat päähenkilön sensein, Azain. Pelaaja ei ole onneksi täysin yksin vaan mukana roikkuu myös naispuolinen ninja Ora, jolta saadaan vähän väliä apua ja ohjeita että minne seuraavaksi. Kun sensei saadaan lopulta pelastettua, lähtevät ninjat usean tehtävän mittaiselle kostoreissulle ja selvittämään että kuka oikein onkaan kaiken takana.

Pelaaminen tapahtuu sivuperspektiivistä kuvattuna ja pelaaja näkee kutakuinkin ne viholliset jotka ninjakin näkisi eli käytössä on ns. fog of war. Viholliset näkevät pelaajan jos tämä joutuu heidän näkökenttään tai hengailee valaistuksen alla joten lamppujen rikkominen on suositeltava taktiikka jos haluaa pysyä piilossa. Kuuluvat äänät on puolestaan havainnollistettu etenevinä rinkuloina joista voi päätellä että kuuluuko oma metelöinti vihollisille asti tai että missäpäin näkökentän ulkopuolella liikkuva vihollinen askeltaa.

Ninjalla on melkein heti pelin alusta asti käytössä miekka, jonka avulla esteenä olevat viholliset pystyy eliminoimaan lopullisesti hiippailemalla tämän taakse ja suorittamalla Quick Time Eventin. Ruumiit kannattaa luonnollisesti raahata piiloon, ettei muut vartijat tee hälytystä. Pääasiallisena tavoitteena pelissä on kuitenkin hiippailla vihollisten ohi näiden edes huomaamatta. Ninja voi kiipeillä katoissa, hiipiä ilmanvaihtokanavissa, livahtaa oviaukkoihin tai kukkaruukkujen taakse, houkutella viholliset äänillä yhteen paikkaan livahtaakseen itse sitten ohi toista kautta...  keinoja on lukuisia.

Ninjailutaitojen ja mainitun miekan lisäksi ninja saa matkansa aikana lukuisia muitakin apuvälineitä ja moni näistä on valinnaisia eli pelaaja saa itse valita pelityylilleensä sopivat varusteet. Köyden avulla ninja voi kiivetä korkeuksissa oleville lyhtypylväille tai laskeutua hämähäkkimiesmäisesti alas. Heittotikarit korkeintaan kutittavat sotilaita osuessaan mutta niillä voi. esimerkiksi rikkoa katulamppuja ja laitteiden kytkimiä. Pienillä paukkupanoksilla puolestaan viholliset voi houkutella pois vartiopisteeltään. Ninjat ovat myös naamioitumisen mestareita joten myöhemmin käyttöön saadaan myös mm. savupommeja ja Metal Gear -peleistäkin tuttuja naamioitumislaatikoita. Näiden lisäksi mukana on erilaisia pukuja, suoremman lähestymistavan mahdollistavia ansoja sekä päivitysmahdollisuus usealle varusteista. Vaihtoehtoja siis löytyy valtavat määrät...

Tässä pelissä on niin paljon vaihtoehtoisia pelitapoja ettei tätä tosiaan malta jättää vain yhteen pelikertaan. Läpäistyä pelin avautuu New Game Plus -pelimuoto jolloin aiempien varusteiden lisäksi pelimekaniikkaa muuttuu hieman vaikeammaksi (mutta hauskemmaksi). Tässä pelimuodossa ninja näkee vain siellä suunnassa olevat viholliset minne on katsomassa ja pelaaja ei saa enää varoituksia äänirenkaiden muodossa vaikka pitäisi miten paljon meteliä. Hiippailu peleissä ei ole ollut koskaan näin hauskaa ja suosittelenkin tätä peliä kaikille jotka ovat kiinnostuneet muistakin peleistä kuin niistä joissa rynnätään ovesta sisälle guns blazing!

Tähän loppuun vielä havainnollistamisen vuoksi ensimmäisen kentän pelaamisvideo, olkaa hyvä!