Pelattu: Day of the Tentacle Remastered

LucasArtsin seikkailupelit olivat lempipelejäni 90-luvulla ja vähän aikaa sitten olikin hieno uutinen, kun Lucasin entinen pelisuunnittelija Tim Schafer ilmoitti olevan tekemässä Day of the Tentaclen Remastered -versiota. Tähän olikin mennyt yllättävän pitkä aika, sillä DOTT on nauttinut melkoista kulttimainetta ja moni pelaaja onkin pitänyt sitä yhtenä Lucasin parhaimmista ja hauskimmista seikkailupeleistä. Peli on tullut omalta osalta pelattua useamman kerran läpi aikoinaan, mutta pitihän se silti ostaa, kun sen verran legendaarisesta pelistä on kyse.

DOTT kertoo Edisonin omalaatuisen perheen kotikartanon tapahtumista hieman alkuperäisen Maniac Mansion -pelin tapahtumien jälkeen. Perheen purppura lemmikkilonkero juo radioaktiivista vettä, muuttuu tämän johdosta aggressiiviseksi ja lähtee valloittamaan maailmaa. Apuun kutsutaan nuori kolmikko eli älykäs nörtti Bernard, rokkari Hoagie sekä hieman tärähtänyt neiti Laverne. 

Edinsonin tiedemiesisällä Dr Fredillä on suunnitelma, jossa apurit lähetetään huussista tehdyillä aikakoneilla edelliseen päivään estämään tapahtumat, mutta kaikki ei tietenkään mene kuten elokuvissa. Hoagie joutuu 200 vuotta menneisyyteen, jolloin Yhdysvaltojen perustajaisät olivat Edisonin kartanossa suunnittelemassa itsenäisyysjulistusta. Laverne puolestaan sinkoutuu 200 vuotta tulevaisuuteen, jossa lonkerot ovat vallanneet maailman ja ihmiset ovat näiden lemmikkeinä. Bernard taasen palaa takaisin nykyaikaan. Bernardin tehtäväksi jää korjata rikkoutunut aikakone, kun taas Hoagie ja Laverne joutuvat etsimään virtalähteet aikakoneisiinsa päästäkseen takaisin nykyaikaan. Useampi pelin puzzle pohjautuu siihen, että muutokset menneisyydessä vaikuttavat myös tulevaisuuteen.

Peli on remasteroitu versio aiemmasta pelistä, joten mitä uutta se sitten tarjoaa aiemmin peliä pelanneelle henkilölle? Grafiikat ja musiikit ovat ainakin tehty uudestaan nykyaikaisemmalla tekniikalla. Pelissä voi F1 -näppäimellä vaihtaa uuden ja alkuperäisen ulkoasun välillä lennosta ja vaikka etukäteen olinkin ollut melkoisen skeptinen parannuksesta, niin olihan se alkuperäinen sitten kuitenkin melkoista pikselimössöä. Pelissä voi halutessaan laittaa päälle kommenttiraidan, jolloin Schafer ja muut pelin tekijöistä kertovat sekä uuden, että alkuperäisen pelin teosta. Pelin edetessä avautuu myös pelin konseptitaidetta iso määrä ja näitä voi käydä ihastelemassa pelin valikkojen kautta.

Aiemmin peliä pelanneena läpäisy ei montaa tuntia vienyt, mutta uusille pelaajille DOTT tuo reilusti hyvää viihdettä. Pelin huumori on hauskaa ja liioiteltu piirrostyyli tekee pelistä persoonallisen näkösen. Suosittelen peliä kaikille huumoripohjaisista seikkailupeleistä tykkääville ja erityisesti heille, jotka eivät ole peliin aikaisemmin vielä tutustuneet.