Siitä on taas vähän aikaa, kun viimeksi ilmoittelin kirpputorilöydöksistäni. Tällä kertaa mukaan on tarttunut pari kappaletta pelejä ja pari tuotantokautta erästä TV-sarjaa. Tai no aivan kaikki näistäkään ei löytynyt kirpputorilta vaan erään kaupan alekorista, mutta koska hinta oli aivan kirpputoritasoa, niin päätin hyväksyä senkin tähän postaukseen mukaan.
Ensimmäinen löydös oli Fallout 2, joka sattui tulemaan vastaan missäpä muuallakaan, kuin Kuopion Citypörssissä. Kyseinen peli alkaa olemaan jo melko vanha, mutta kaikesta huolimatta monen pelaajan mielestä paras Fallout ja erinomainen monessa muussakin kategoriassa. Itse olen kerennyt pelaamaan Fallout -peleistä vain kolmatta osaa, mutta pakkohan näin kulttimaineen saanutta peliä on vielä joku päivä pelata, jos ei muulloin niin vaikka sitten eläkepäivillä. Itse asiassa olen "omistanut" Fallout 2:n kerran ainakin hetken aikaa. Muutama kuukausi sitten Fallout 1:tä ja 2:ta jaettiin ilmaiseksi Good Old Gamesissa ja otin lahjoitusgiftin itselleni. Tyhmänä ihmisenä en aktivoinut giftistä löytyviä pelejä heti pelitililleni ja sitten iski Kaupallisuus ja oikeudet Fallout -peleihin omistava firma päätti että nyt ette enää jaa meidän pelejä ilmaiseksi ja tämän jälkeen peligiftit eivät enää toimineetkaan. Katkeroiduin luonnollisesti maailmalle! Hintaa tälle kirpputorilta löytyneelle mestariteokselle kertyi kuitenkin huimat kaksi euroa.
Toinen löydökseni ei tapahtunut varsinaisesti kirpputorilla vaan olin aivan viattomasti viettämässä aikaani paikallisessa Gigantissa kun se sitten tapahtui. Alekorissa oli kaikenmaailman Sims 3:n lisäosien ja 5 euron X-COM Enemy Unknownien seassa myös Fifa 2013:n Vita -versio. Sinänsä huomioni kiinnittyminen tähän peliin on hassua, sillä viimeksi minua on kiinnostanut jalkapallopelit ehkä Amiga, NES tai MS-DOS -aikoina. En muista yhtäkään EA:n jalkapallopeliä, josta olisin ollu kiinnostunut, NHL:t iskivät sentään edes 90-luvun puolella. Toinen itseäni kummastuttava asia oli pelin alusta - voiko teknisesti kehittyneitä jalkapallopelejä yleensäkkään pelata nautinnollisesti käsikonsolin ruudulta? Tässä kuitenkin nähtiin taas että millainen hamsteri olen pelien suhteen, sillä tärkein syy miksi kyseisen pelin lopulta ostin oli se, että se maksoi vaivaiset yhden euron. Toinen vähäisempi syy oli sitten se, että Vita-pelien rivini hyllyssä näyttää orvon lyhyeltä tällä hetkellä ja sitä voi pidentää vaikka miten sekundapeleillä, kunhan hinta on vain matala. Ja ainahan voin myöhemmin myydä/antaa tuon pelin pois...
Kolmas löydökseni ei ollut enää peli vaan TV-sarja. Kyseessä on siis Skins-nimisen brittisarjan kaksi ensimmäistä tuotantokautta. En ole kyseistä sarjaa katsonut aiemmin muutakuin ohimennen vilkaissut joskus sen tullessa sattumalta TV:stä, joten kovin syvällisesti en sarjaa tunne. Sarja ja etenkin sen ensimmäiset kaudet ovat saaneet kuitenkin sen verran paljon kehuja, että pitäähän tähän nyt tutustua kun tilaisuus tuli. Minulla on ollut muutenkin pieni vastahakoisuus brittisarjoja kohtaan sen aksentin vuoksi ja tämän vuoksi en ole voinut katsoa edes kehuttua Dr Whota muutamaa jaksoa pidemmälle. Olen kuitenkin päättänyt totutella itseäni siihen puhetapaan, Life on Mars oli ensimmäinen osa tätä totutteluprojektia ja olkoon tämä Skins sitten seuraava askel. Niin nämä Skinsit olivat siis 3.50 euroa kipale.
