Tuli taas eilen kaivettua Playstation 2 naftaliinista esiin. Tai oikeammin hain vain vanhan matkatelkkarin vintin varastosta, kun aiemmin käyttämäni näyttö on alkanut olemaan viime aikoina heikossa hapessa. Tämä matkatelkkarikaan ei ole missään elämänsä kunnossa, erityisesti kuvan aivan reunassa on kaaristumaa, mutta tärkeintä, että edes jotain kuvaa näkyy.
Otin pelattavaksi Final Fantasy X:n. Olen kyllä pelannut paria Final Fantasya hieman alusta asti ja X:ääkin jonnekin asti, mutta en ole pelannut vielä yhtäkään loppuun asti. Ajattelinkin, että nyt voisi olla korkea aika tehdä asialle jotakin. Jos FF-kärpänen oikein kunnolla iskee, niin tuolla olisi hyllyssä lisäksi kirpputorilta löytynyt jatko-osa eli FF X-2 odottamassa, mutta se lienee sitten sen ajan "murhe".
Pitäisi vissiin sanoa jotain kommenttia itse pelistä. Final Fantasy X kertoo Tidus -nimisestä pojasta, joka on Zanarkandin kaupungissa pelaamassa blitzball -nimistä pallopeliä. Sin -niminen olento hyökkää kaupunkiin ja Tidus siirtyy tämän johdota Spira -nimiseen paikkaan ja tavoitteena onkin yllättäen mm. Sin -olennon kukistaminen. Avuksi tähän tehtävään Tidus saa matkan varrella kohtaamia ystäviä mm. hieman yksinkertaisen blitzballia pelaavan Wakkan sekä velho Yunan, josta Tidus kiinnostuu muussakin, kuin vain professional mielessä.
Final Fantasyjen taistelusysteemi ei ole napannut minua kovinkaan suuresti koskaan ja valitettavasti taistelu on melkeinpä ainoita keinoja selvittää asiat. Taistelussa siis vuoronperään valitaan oma hyökkääjä (tai hyökkääjät) ja keiden kimppuun hyökätään, mutta melko tylsää vuoronperäistä nakuttelua se silti on. Lisäksi itse seikkailu on melkoista putkijuoksua, suurin vaara/virhe, jonka saattaa voida tehdä, on missata jonkun energiapullon sisältävän arkun, mutta yleensä kävelyalue on niin rajoittunutta, ettei tuollaistakaan pääse tapahtumaan.
Hyvänä puolena FF X:ssä puolestaan on se, että se on todella nättiä katsottavaa. Peli on kuin elokuvaa tai pientä sikaa katsoisi. Kohtausten välillä saa siirtää hahmon uuteen paikkaan ja elokuva jatkuu taas. On pelin yksinkertaisuudessa ja mainitsemassani putkijuoksussa ainakin yksi hyvä puoli: tarina ei jumiudu pitkäksi aikaa paikalleen, kun pelaaja ei jää tutkimaan liikaa jotain ihan epäolennaista asiaa.
Summa summarum... Final Fantasy X on viihdyttävä peli, jos tykkää katsella nättiä "interaktiivista elokuvaa".
Aloitin muutamia päiviä sitten Final Fantasy X:n ja jäin sitten pähkäilemään, että kirjoitanko pelin etenemisestä tänne blogiin. Ainakin saamani palautteen perusteella kiinnostusta oli, joten mikä jottei. Ongelmaksi heräsikin lähinnä se, että missä muodossa kirjoitan aiheesta tänne.
Aiemmat FF X:n pelaajat eivät tarvitse varmastikaan tapahtumien pikkutarkkoja selostuksia, kun tapahtumat ovat melko samanlaisia jokaisella pelikerralla. Peliin tutustumattomat puolestaan eivät hyödy varmaankaan pelkistä kuvista. Päätin siis kirjoittaa yleispiirteittäin tapahtumista ja lisätä mukaan kuvia koristuttamaan tilanteita. Mahdolliset toivomukset kirjoituksista voi laittaa kommenttiboxiin tai suoraan allekirjoittaneelle profiilista löytyvillä yhteystiedoilla.
Niin ja pahoittelut jo etukäteen kuvien laadusta, ne ovat otettu kamerakännykällä vanhasta putkitelkkarista, jolla tuota peliä pelailen. Koitin kyllä kuvata "oikeallakin" kameralla, mutta sillä kuvat vasta vääristyivätkin. Ja kyllä, pelailen aivan viimeisimmällä tekniikalla! :D
Mutts seuraavaksi lyhyesti pelin tähän astiset tapahtumat. Tidus on nuori jannu, joka on pelaamassa blitzball -ottelussa Zanarkandin kaupungissa, kun paha olento Sin hyökkää kaupunkiin. Paetessaan Auronin kanssa, Tidus joutuu Sinin pyörteeseen ja herää laivalta vierasta kieltä puhuvien miesten ja tytön luota. Pienten selvittelyjen jälkeen selviää, että tyttö on nimeltään Rikku ja hän puhuukin samaa kieltä Tiduksen kanssa. Rikku kertoo Zanarkandin tuhoutuneen 1000 vuotta sitten ja he kutsuvat nykyistä maailmaa Spiraksi. Sin hyökkää uudestaan ja Tidus ajelehtii veden varaan jouduttuaan Besaidin saarelle.
Saarelta Tidus löytää Wakkan, blitzball -pelaajan, jonka joukkue ei ole voittanut yhtä ainutta peliä kymmeneen vuoteen. Wakka suostuu ottamaan Tiduksen mukaan turnajaisiin (jotta joku Tiduksen tuttu saattaisi nähdä hänet) sillä ehdolla, että tämä rupeaa heidän joukkueen kapteeniksi. Saarella mukaan lyöttäytyy myös velho Yuna sekä tämän henkivartijat taistelija Kimahri sekä tumma velho Lulu.
Laivamatkalla Sin hyökkää taas laivan kimppuun ja seurue joutuu taistelemaan kovasti tämän kanssa. Taistelun voitettua valtava hyökyaalto iskee kuitenkin Kilika -kylän satamaan aiheuttaen valtavat tuhot ja Tidus seurueineen rantautuvat auttamaan jälleenrakennustöissä.
