A Bug's Lifen jälkeen seuraavana Pixar -elokuvana on vuonna 1999 valmistunut Toy Story 2. Ensimmäinen Toy Story oli ilmestyessään suuri menestys ja olikin vain ajan kysymys, milloinka tekijät puskevat ulos jatko-osan. Itse en ollut ensimmäisestä osasta aivan niin vaikuttunut kuin olisin etukäteen odottanut ja nyt tällä kakkosella olikin näytön paikka...
Eräänä päivänä edellisestä elokuvasta tutun Andy-pojan äiti päättää hankkiutua eroon vanhasta rojusta ja järjestää pihamyyjäiset. Pojan lelusheriffi Woody (Tom Hanks) onnistuu pelastamaan lelupingviinin pois myyntipöydältä, mutta joutuukin itse siinä tohinassa vahingossa harvinaisia leluja keräävän Al McWhigginin (Wayne Knight) matkaan. Tämä ei tietenkään ole OK juttu Buzz Lightyearille (Tim Allen) sekä muille Woodyn ystäville ja he lähtevät toverinsa pelastusmatkalle toiselle puolelle kaupunkia. Kaappauksensa aikana Woodylle paljastuu, että hän perustui alunperin 1950-luvulla pyörineeseen TV-sarjaan ja hän tutustuu muihinkin saman sarjan leluihin kuten lehmityttö Jessieen, Stinky kullanhuuhtoja-Peteen sekä Woodyn hevonen Bullseyeen. Uudet tuttavuudet muistuttavat Woodya kuitenkin elämän realiteeteista ja siitä, että kannattaako tämän palata enää takaisin Andyn luokse pojan kasvaessa pian isoksi.
Pixarin kolmannen elokuvan kohdalla tämä ei tunnu enää yllätykseltä, mutta Pixar osaa kyllä pakata elokuvien mukaan upeat määrät extroja. Mukana on niitä perinteisiä poistettuja kohtauksia, elokuvan kehityksestä kertovia dokumentteja, animoinnista, elokuvan musiikista sekä sitten se mielestäni ehkä kiinnostavin juttu eli kommenttiraita. Lukuisten muiden juttujen lisäksi tekijät esittelevät Woody-aiheista krääsää aivan kuten elokusassa näytettiin ja elokuvaa tehneet tietokonegraafikot pääsevät kertomaan, mitä kautta he tulivat töihin Pixarille. Jos jotain urputtamista pitäisi keksiä, niin mukana on jostain syystä extroja, jotka olivat T-paitojen ja muiden vinkkien perusteella Toy Story 3:n ajalta eli tekijät ovat hieman kierrättäneet materiaalia. Mukana olikin myös esim. pätkä jossa kerrottiin Toy Story 3:ssa esiintyvistä uusista leluista, mikä ei ollut tosiaankaan sellainen asia jota haluaisin kakkososaa katsoessani vielä nähdä. Tuo oli kuitenkin vain pieni miinus ja kokonaisuudessaan extrat -osuus on määränsä vuoksi kuitenkin kuin extra-intoilijan märkä päiväuni.
Ensimmäisen ja tämän elokuvan välillä on ollut noin neljä vuotta aikaa ja tuona aikana tekniikka on luonnollisesti kehittynyt. Toy Story 2 näyttääkin tämän johdosta hieman paremmalta edeltäjäänsä verrattuna, mutta onneksi muutoksia ei ole tehty liian järeällä kädellä. Elokuva näyttää edellään tutulta, joskin hieman hiotummalta. Vaikka tälläkään kerralla elokuvan juoni ei olekaan kovinkaan hääppöinen, tässä oli sentään panostettu huumoripuoleen reilusti enemmän. Leluhahmot ovat edelleen ihan hauskoja, erityisesti Buzz Lightyear ja hänen kiistansa arkkivihollisensa keisari Zurgin kanssa. En tykännyt kuitenkaan kovinkaan paljoa uudesta hahmosta Jessiestä, jotenkin hänen kliseinen cowboymaisuus vaan ärsytti itseäni. Onneksi pienet puutteet jäävät kuitenkin hyvien puolien varjoon ja tämä toinen Toy Story oli jo hieman viihdyttävämpikin tapaus, kuin mitä edeltäjänsä oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti