Puolitoista vuotta sitten ostin Nintendon Wii -konsolin ja sain sen yhteydessä muutamaksi päiväksi lainaan New Super Mario Bros Wii:n. Kirjoitin pelistä tuolloin esittelyn, mutta halusin palata vielä aiheeseen, kunhan kerkeän tutustumaan peliin paremmin. Ostin pelin omakseni myöhemmin ja nyt kun olen kerennyt pelaamaan sitä enemmänkin, niin ajattelin kirjoittaa aiempaan juttuun nyt tälläisen täydennyksen. Tällä kertaa sain mukaan myös parempaa kuva- ja videomateriaalia.
Luin aiemman kirjoitukseni nyt uudestaan ja olen edelleen samaa mieltä 90% mainitsemistani asioista, joten en ala muuttelemaan tai uudelleenkirjoittelemaan niitä enää. Olen pelannut aiemman kirjoituksen jälkeen useita tunteja sekä yksin- että kaksinpeliä, tätä useammalla pelaajalla en ole NSMB:ia testannut. Omistan kylläkin myös NSMBU:n ja sen parissa useamman pelaajan kokemusta saattaa löytyä, joten voitte odottaa siitäkin pelistä tulevan vielä jonkinlaisen esittelyä.
Varmaan suurin ja ainoa mielipiteen muutokseni tuli siitä, kun epäilin pelin olevan vaikeampi moninpelinä verrattuna yksinpeliin. Moninpelissä peli jatkuu niin kauan, kun yksikin pelaaja on elossa ja kuolleet pelaajat palaavat takaisin alueelle nopeasti leijailevan kuplan kuljettamana. Jos henkiin jäänyt pelaaja ei ala toisen kuoltua liikaa sooloilemaan ja kuolemaan, voi kenttää jatkaa käytännössä loputtomasti ilman alusta aloittamista (ellei aika tai elämät lopu kesken). Elämien loppumisesta ei tässä pelissä ole kuitenkaan suurta vaaraa, sillä niitä jaetaan sangen avokäsitesti.
Takaisin kuitenkin yksinpeliin. Pelasin aiemmin tämän pelin läpi melkoisella kiireellä ja paljon jäi näkemättä ja kokematta. Pelissä voi valita useissa kohdissa vaihtoehtoisia reittejä. Lisäksi pelkkä kenttien läpi meneminen on pelin helpoin osuus ja jokaisesta kentästä on mahdollista kerätä kolme isoa kolikkoa, joiden kerääminen vaatii jo suurempaa taitoa. Aina kun yhden maailman kaikista kentistä on onnistunut keräämään kaikkii isot kolikot, pelin salaiseen 9. maailmaan aukeaa uusia pelattavia kenttiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä kartalle aukeaa muitakin salareittejä, joista itsekkään en varmasti löytänyt vielä kaikkia ja hyvä niin, riittääpähän tutkittavaa pidemmäksi aikaa.
Peli on ulkoasultaan silmiä miellyttävä ja erityisesti musiikit ovat todella onnistuneet. Peli on helppo oppia, mutta kaikkien salaisuuksien aukaisuun saattaa mennä Mario jos useampikin eli lukuisista jaettavista lisäelämistä huolimatta peli tarjoaa kuitenkin haastetta. Useammankin kerran pelattuani voin vielä suositella tätä peliä niin tuoreille kuin konkareille Mario-pelien pelaajille.
Loppuun vielä lyhyt video, josta näkee miltä peli näyttää käytännössä. Suosittelen avaamaan kuvan suuremmaksi alanurkan 'Koko näyttö' -painikkeesta. Kuvan laadunkin voi säätää paremmaksi hammasratas-kuvakkeesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti