Katsottu: Tomb Raider - Elämän Lähde

Pari päivää sitten tuli katsottua ensimmäinen Tomb Raider -elokuva, joka osoittautui kuitenkin ainakin omissa silmissä melkoiseksi pettymykseksi. Hyllyssäni komeili koskemattomana vielä toinenkin osa kyseisistä elokuvista, joten halusin katsoa sen heti perään. Koska ensimmäinen leffa oli mielestäni melkoinen pohjanoteeraus, ennakkoasenteeni jatko-osaa kohtaan olivat melko varautuneet ja osasin lähinnä rukoilla parasta, mutta pelätä pahinta.

Tässä Elämän Lähde -lisänimeä kantavassa elokuvassa Lara Croft lähtee tutkimaan Kreikassa sijaitsevaa temppeliä, johon on legendojen mukaan säilötty Aleksanteri Suuren arvokkaimpia aarteita. Yksi näistä on kristallipallo, joka osoittaa reitin kuuluisan Pandoran lippaan luokse. Kaikki ei mene kuitenkaan niin kuin on suunniteltu ja rikollien nimeltä Jonathan Reiss ryöstää pallon aivan Laran nenän edestä. Tästä alkaa tottakai hurja takaa-ajo aarteen luokse ja Lara saa avukseen entisen työtoverinsa ja rakkaansa Terry Sheridanin.

Millainen fiilis elokuvasta sitten jäi? Leffa vaikutti mielestäni melko perinteiseltä toiminta/seikkailuelokuvalta, joskin oli kuitenkin kiinnostavampi kuin ensimmäinen osa. Yksi suurimmista ongelmista on se, että minä tahansa muuna Angelinan toimintaelokuvana leffa olisi ihan OK, mutta koska kyseessä on juuri Tomb Raider -leffa ja en osaa oikein mieltää häntä Lara Croftiksi niin... ei oikein toimi. Jos kuitenkin pitää jotain kehuja sanoa, niin bonusmateriaaleissa näytettiin miten paljon Angelina on osallistunut leffan stuntteihin ja muihin haastaviin kohtauksiin ja niistä pitää nostaa kuviteltua hattuani.

Katsottu: Tomb Raider

Peleistä tehdyt elokuvat ovat yleensä sellaisia tapauksia, ettei niistä tule kuin korkeintaan sanomista. Joko ne eivät liity millään tavalla esikuvana olevaan peliin tai toteutus on ollut todella lapsellinen ja katsojia ali-arvioiva. Tällä kertaa katseluvuorossa oli Tomb Raider jonka olen onnistunut välttelemään näihin päiviin saakka, mutta ajattelin että nyt olisi aika tällekin. Syinä elokuvan välttelylle on ollut paitsi mainitsemani pelko, että millaista kuraa sieltä on luvassa mutta myös pääosan esittäjä josta en vain yksinkertaisesti pidä. Näillä lähtöasetelmilla olikin sitten hyvä aloittaa leffan katsomista ja koittaa nauttia...

Jos Lara Croft (Angelina Jolie) nyt jostain syystä sattuu olemaan jollekin tuntematon, niin hän on vain palvelusväkensä kanssa isossa kartanossa asuva arkeologi, jolla löytyy asennetta vaikka muille jaettavaksi. Perinteisistä arkeologeista hän eroaa mm. siten, että hän ei harrasta menneiden selvittelyjä pölyttyneitä kirjoja lukien vaan syöksyy pää edellä hautaholveihin guns blazing. Eräänä päivänä Lara löytää kartanostaan edesmenneen isänsä vanhan kellon, joka paljastuu sisältävän muinaisen avaimen jota voi käyttää vain 5000 vuoden välein ja kappas kuinka sattuikaan, seuraava kerta onkin lähestymässä juuri muutaman päivän kuluttua. Valitettavasti vanha ja pahansuopainen salajärjestö on myös havittelemassa avainta, sillä sen avulla he pääsisivät käsiksi jumalaisiin voimiin ja täten samalla maailman herruuteen.

Ensimmäinen valitukseni kohde tulee siitä, että päähenkilön esittäjäksi on valittu törttöhuuli-Angelina, nättelijä josta en ole pahemmin koskaan välittänyt. Osaahan hän kyllä suorittaa hyvin toiminnallisia kohtauksia (joita elokuvassa on paljon), mutta jotenkin hän ei vaan vastaa sitä mielikuvaa, joka minulla on Lara Croftista. Elokuvan katselunautintoa ei parantanut myöskään se seikka, että katseluni keskeytyi useammankin kerran kun käytettynä ostamani DVD alkoi osoittamaan kulumisen merkkejä ja pätkimään pahasti. Olin kuitenkin katsonut leffaa jo sen verran pitkälle, etten halunnut enää lopettaa katsomista ja taistelin monen yrityksen jälkeen leffan taas näkyville. Hauska yksityiskohta itse elokuvassa on kuitenkin se, että Laran isän näyttelijäksi on valittu Angelinan oikea isä Jon Voight. In conclusion: ehkä elokuva iskee toimintakohtauksillaan 10-vuotiaisiin poikiin tai sellaisiin aikuisiin jotka eivät ole TR-pelejä koskaan nähneetkään, mutta itselleni leffa oli kuitenkin pienoinen pettymys ja jopa laadussa aika samaa tasoa, kuin Resident Evil -elokuvat... mikä siis ei ollut mikään kehu.

Kirpputorit: Toukokuun lopun löydöksiä

Viime aikoina on tullut taas tehtyä hankintoja ja mistäpäs muualtakaan kuin Kuopion Citypörssi -kirpputorilta. Mukana on ollut muutama elokuva, peli ja TV-sarjan boxiki. Tässä oli pieni yhteenveto löydöksistä.

Ensimmäisenä on The Killer -niminen leffa vuodelta 1989. En ole nähnyt kyseistä leffaa aiemmin mutta nimen kuullut monesti ja onhan se tullut monesti vastaan kirpputoreillakin. Tiesin leffan sisällöstä vain sen että sen on ohjannut John Woo joka osaa tehdä todella näyttäviä taistelukohtauksia ja kun elokuvan sai 2.50 eurolla niin sama oli ostaa se pois.

Toisena elokuvana oli Tomb Raider jonka olen onnistunut välttämään peliharrastuksestani huolimatta tähän päivään asti. Leffaa tähdittää Angelina Jolie ja kun en ole mikään hänen suurin fani niin en ole pitänyt kiirettä elokuvan suhteen. Lisäksi minulla on ollut omat ennakkoluulot elokuvan laadusta kun peleistä tehdyt elokuvat ovat suurimmaksi osaksi melkoista kuraa. Tämä elokuva lähti 2.85 eurolla, onneksi mukana on edes jonkin verran extroja.

Pelihankintoja edustaa Playstation 3:n peli Ratchet & Clank: Tools of Destruction. Omistan ensimmäisten R&C-pelien HD remaket entuudestaan ja ainakin ne ovat vaikuttaneet kelpo tasohyppelyiltä/räiskinnöiltä ja jos taso vaan pysyy samanlaisena niin halusin tämänkin pelihyllyäni koristamaan. (Hyviä) PS3-pelejä löytyy muutenkin kirpputoreilta melko nihkeästi niin tämän pelin 7.50 euron hinta oli mielestäni ihan kohtuullinen.

Viimeisenä löydökseni oli ensimmäinen kausi TV-sarjasta nimeltä Medium. En ole nähnyt koskaan kyseistä sarjaa mutta sitä tähdittävä Patricia Arquette (mm. Lost Highway, Ed Wood) kiinnosti. Boxin sai 4.00 eurolla joten paljoa tuosta ei menetä vaikka jos se osoittautuisikin pettymykseksi.