Katsottu: Kummisetä

Francis Ford Coppolan ohjaamat Kummisetä -elokuvat kuuluvat yhtiin kaikkien aikojen arvostetuimmista elokuvista. Olen kyllä joskus vuosia sitten katsonut ainakin ensimmäisen osan, jatko-osista en ole täysin varma. Koska aikaa on mennyt sen verran paljon että muistikuva elokuvasta/-ista on alkanut katoamaan pätkittäin ja ensimmäinen osa tuli vastaan kirjaston leffahyllyssä, päätin katsoa nämä rainat ja kirjoittaa niistä tänne jotain.

Elokuva (ja Mario Puzon romaani johon elokuvat ainakin osittain perustuvat) kertoo Corleonen mafiaperheen elämästä toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Elokuvan alussa ollaan viettämässä perheen tyttären Connien (Talia Shire) häitä. Juhlien aikana perheen rauhallinen ja kunnioitusta vaaliva päämies Don Vito (Marlon Brando) osoittaa ettei perhe harjoita aivan laillista liiketoimintaa ja samalla hänen juuri sodasta palannut poika Michael (Al Pacino) vakuuttelee tyttöystävälleen ettei hän ole ollenkaan samanlainen kuin muut perheensä jäsenet. Veljeksiin kuuluvat myös väkivaltainen ja äkkipikainen joskin sisaruksiaan suojeleva Sonny (James Caan) sekä hieman ulkopuoliseksi kuvioissa jäävä Fredo (John Cazale). Perheeseen kuuluu myös Don Corleonen ottopoika Tom Hagen (Robert Duvall), joka toimii perheen neuvonantajana.

Perheelle tarjotaan mahdollisuutta osallistua huumekauppaan mutta peläten sen tuhoavan heidän muun liiketoiminnan Don kieltäytyy mahdollisuudesta. Tästä seuraa muutaman välivaiheen jälkeen se, että rikollisperheet ovat julistaneet sodan keskenään ja loputonta väkivallan ja koston kierrettä on vaikea lopettaa.

Elokuva on melkein kolme tuntia kestävänä melkoista eeposta ja rehellisesti sanottuna loppupuolella piti jo tarkastaa että kukas tämä tyyppi nyt olikaan josta ne nyt puhuvat (joo en ole hyvä pysymään kärryillä italialaisten nimissä). Onneksi katselin elokuvaa taas DVD:ltä enkä televisiosta, niin pystyi tämänkin tekemään. Pituudestaan huolimatta näyttelijäsuoritukset  pitivät ainakin kohtalaisesti mielenkiintoa yllä ja leffan jaksoi katsoa loppuun saakka. Erityisesti Al Pacino on ollut yksi lempinäyttelijöitä vanhemmalla iällään ja näyttää mies olevan loistava myös nuorempana. Jos vaan tälläiset pidemmät elokuvat ei ole mahdoton ajatus niin suosittelen katsomaan tämän leffan vaikka ihan yleissivistyksen vuoksi!

Katsottu: Rankka Päivä

Tällä kertaa esittelyssä on Netflixistäkin löytyvä elokuva jonka olen katsonut useita kertoja, mutta kyseessä on niin hyvä leffa että ansaitsee mainostuksen jos joku lukijoista nyt ei ole sattunut kyseistä leffaa näkemään aiemmin. Kyseessä on Falling Down eli suomeksi Rankka Päivä, Joel Schumacherin elokuva vuodelta 1993.

Elokuva alkaa siitä, kun William -nimiseksi myöhemmin paljastuva mies (Michael Douglas) istuu autossa kesäruuhkassa. Sietämätön helle, kärpästen pörinä ja yksinkertaisesti paikallaan jumissa oleminen saa hänen päässä napsahtamaan ja päättämään että Nyt saa riittää! Hän jättää autonsa ruuhkaan tientukkeeksi ja lähtee itse kävelemään lähimmän pusikon läpi "kotiin". Matka ei suju kuitenkaan ilman ongelmia koska vastaan tulee kiskurikauppiaita, jengiläisiä ja vaikka mitä sekalaista sakkia. Äkkipikaisena ihmisenä William haluaa antaa heille opetuksen ja joutuu matkallaan koko ajan syvemmälle pulaan jopa lain toiselle puolelle. Samaan aikaan Williamin rötöksiä tutkii viimeistä työpäiväänsä ennen eläkkeelle siirtymistään viettävä etsivä Prendergast (Robert Duvall). Hän on lupsakka mies, vähän väliä puhelimen päässä olevan vaimonsa tossun alla ja työkaveritkin pitävät häntä pelkurina. Viimeisen työpäivän ja työkavereiden epäilyjen vuoksi hänellä onkin kotona odottavan vaimon vastusteluista huolimatta kova hinku saada vielä tämän päivän aikana William kiinni .

Michael Douglas esiintyy sympaattisesti hieman yksinkertaisena Williamina, jonka henkilöllisyyttä ja syitä tekoihin aletaan selittämään vasta elokuvan edetessä. Elokuvassa kritisoidaan kaupunkielämän epäkohtia ja muita elämän hölmöyksiä. Oma suosikkikohtaukseni on Williamin vierailu hampurilaisravintolassa, jossa hänen saama ja mainoskuvissa oleva hampurilainen ovat "hieman" erilaisia. Williamin ilme on joka kerta priceless. Vaikkei tämä elokuva olekaan ihan maailman paras, suosittelen tätä silti kaikille koska kyllä tämän parissa yhden illan (tai ainakin kaksi tuntia) viihtyy.