Näytetään tekstit, joissa on tunniste robocop. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste robocop. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Katsottu: Robocop Trilogy

Päälle kuukausi sitten korkkasin Sesonkitori-kirpparin ostamalla sieltä Robocop Trilogyn eli boxin, joka sisälsi kaikki alkuperäisen elokuvasarjan kolme osaa. Elokuvat vaativat luonnollisesti esittelyt, mutta koska kahdesta jälkimmäisestä en keksi riittävästi fiksua sanottavaa omiin postauksiinsa elokuvat tulivat samassa boxissa, päätin esitellä kaikki kolme leffaa kerralla.

Ensimmäinen Robocop kertoo tulevaisuuden Detroitista, jossa rikollisuus rehottaa ja poliisit ovat ylityöllistettyjä. Megakorporaatio OCP ottaa poliisivoimat vastuulleensa sillä ehdolla, että saavat pistää matalaksi kaupungin slummialueet ja rakentaa tilalle oman täydellisen unelmakaupungin Delta Cityn. Projektin alkamista ennen heidän pitää kuitenkin kitkeä alueen rikollisuus pois ja tätä varten he tarvitsevat poliisin, joka partioi väsymättä ja lakkoilematta. Ensimmäinen yritys luoda tälläinen poliisi kuitenkin epäonnistuu, sillä ED-209 -robottiin tulee pieni vika yhdessä 80-luvun muistettavimmassa elokuvakohtauksessa.

Varasuunnitelma takaiskulle kuitenkin löytyy, kun poliisi nimeltä Alex Murphy teloitetaan hyvin väkivaltaisesti pidätystehtävän aikana. Hänen jäljelle jääneen ruumiinsa (käytännössä vain pää) yhdistetään robottivartaloon ja näin hänellä on koneen voimat ja kestävyys, mutta myös Alex Muphyn taidot poliisina. Robocop osoittautuu erittäin tehokkaaksi lainvalvojaksi, mutta hänet luonut OCP ei ottanut huomioon, että taitojensa lisäksi Murphy muistaa rippeitä hänen entisestä elämästään...

Robocop on erittäin väkivaltainen elokuva, mutta pinnan alle on piilotettu tuhti annos syvällisempääkin sanomaa pääasiassa yhteiskuntakritiikin muodossa. Päähenkilöä esittävä Peter Weller suoriutuu kohtuullisen hyvin roolistaan, ainakin sen vähän aikaa mitä hänestä keretään näkemään ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen onkin melkein sama, että kuka siellä robottihaarniskan sisällä on, kun näyttelijästä näkyy vain leuka. Nancy Allen Murphyn parina on piristävä ruiske, sillä elokuvan julkaisun aikaan naisten rooli taisi olla enemmän pelastettavina neitoina kuin kivenkovina poliiseina. Elokuvassa esiintyy myös monia myöhempinä vuosina tuttuja näyttelijöitä, kuten Kurtwood Smith (70' Show), Miguel Ferres (Twin Peaks), Ray Wise (Twin Peaks) jne.

Elokuvan jatko-osassa OCP koittaa kehittää uutta Robocop 2 -ohjelmaa, joka ei ota kuitenkaan tuulta purjeittensa alle. Samaan aikaan yritys on ajautunut todella pahoihin velkoihin ja uutta rahoitusta pitäisi saada keinolla millä hyvänsä, jopa rikollisten puoleen kääntymällä. Lisäksi Detroitiin on ilmaantunut uusi muotihuume nimeltä Nuke, jonka kehittäjä Cain (Tom Noonan), hänen tyttöystävä ja lapsista koostuva apurijoukko  pitää poliisia hyvinkin työllistettynä.

Tämän elokuvan osa juonestakin taisi mennä itseltäni hieman ohi, sen verran huttua se oli. Ensimmäinen osa oli väkivaltainen, tämä puolestaan monessa vaiheessa lapsellinen ja pistettiin täysin läpäksi. Eräässäkin vaiheessa Robocopin ohjelmointia sekoitetaan ja tämän jälkeen hän on naurettavan kohtelias, koittaa ratkaista kaikki ongelmatilanteet keskustelemalla ja homma menee muutenkin täydeksi farssiksi. Tämä osa oli Robocop -trilogiassa sellainen, ettei tiennyt itkeäkkö vai itkeä vielä enemmän.

Robocop 3:ssa Delta Cityn rakentaminen alkaa olemaan jo aivan nurkan takana ja entisiä asukkaita aletaan häätämään kodeistaan voimakeinoin. Kaikki ei tietenkään halua kodistaan poistua ja osa asukkaista alkaa taistelemaan vastaan ja piiloutuu viemäriverkostoon. Robocop alkaa noudattamaan kahta ensimmäistä sääntöään (palvella kansalaisia ja suojella viattomia) ja tämän vuoksi siirtyy taistelemaan kotinsa menettäneiden puolelle.

Vaikkei kolmas Robocop pääsekään ensimmäisen osan tasolle ja on joiltakin osin aika hoopo (esim. Robocopin Jetpack), ei tämä nyt täysin huono elokuva ole vaan sellaista perus kasaritoimintaa (joskin elokuva on tehty 1993). Kuten aiemmin mainitsin, itselleni ainakin oli melko sama kuka siellä robottipuvun sisällä on ja tässäkään ei pahemmin haitannut, vaikka siellä olikin Peter Wellerin sijasta Robert John Burke. Muutamat hänen sanomista vitseistäkin sai minut naurahtamaan hyväksyvästi. Yksi lisäplussa elokuvalle tuli vielä C.C.H. Pounderin (Shield, Warehouse 13) mukanaolosta.

DVD-trilogian mukana tuli myös jonkin verran extroja ja oli ehkä hyväkin asia, että niissä keskityttiin vain leffasarjan ensimmäiseen osaan. Itse elokuvasta löytyy sekä teatterissa näytetty, että Director's Cut -versio, joiden ero taitaa olla 26 sekuntia raakaa väkivaltaa. 36-miinuuttisessa Flesh and Steel -nimisessä dokumentissa elokuvan tekijät kertovat Robocopin viittauksista, robottielokuvien historiasta, Robocopin asusta tulleista ongelmista, ED-209:ssä käytetystä stop motion -animointitekniikasta jne. Shooting Robocopissa (8 minuuttia) ja Making of Robocopissa (8 minuuttia) kerrotaan paljon rekvisiitasta ja käytännön kuvaustilanteista. Mukana on luonnollisesti iso määrä poistettuja kohtauksia (erityisesti väkivaltakohtauksista), Robocop-elokuvien trailereita ja TV-mainoksia sekä storyboard -vertailu, jossa käydään läpi ED-209:n animointia. Viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä on elokuvan kommenttiraita, jossa ohjaaja Paul Verhoeven, käsikirjoittaja Ed Neumeyer ja tuottaja Jon Davidson kertoo kaikenlaisia mielenkiintoisia triviatietoja elokuvasta.

Lopuksi pitäisi vielä sanoa jonkinlainen yhteenveto näistä kolmesta elokuvasta. Ensimmäinen elokuva on täyttä priimaa vaikka ajatus robottipoliisista tuntuisikin aluksi hölmöltä. Erityisesti jos saat näppeihisi elokuvan kommenttiraidan, niin sen kanssattaa myös katsoa. Jatko-osat ovat sitten hieman toinen juttu, kakkososan kannattaa katsoa mielummin kieli poskessa asenteella ja kolmannen lähinnä yleissivistävässä mielessä, jos ei parempaa tekemistä ole.

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Kirpputorit: Dark Shadows of Robocop-Zombieland

Taisin uhkailla eilen, että pian olisi luvassa taas uutta postausta, jossa esittelen kirpputorilöydöksiäni. Parempi siis ottaa härkää sarvista ja alkaa esittelemään, kun luvattu on. Tällä kertaa vuorossa on pelkästään elokuvia, yhteensä viisi kappaletta.

Viimeisimmän löydökseni tein juuri eilen Sesonkitorilta ja koska tällä korkattiin uusi kirpputori, niin esittelen sen ensimmäisenä. Kyseessä on Robocop Trilogy eli DVD-kokoelma, jonka onnistuin löytämään kolmella eurolla eli ei mitenkään huono hinta per elokuva. Olenkin aiemmin katsellut tätä boxia esim. Anttilan hyllyillä, mutta jättänyt silloin vielä ostamatta. Nyt tähän hintaan en voinut kuitenkaan kieltäytyä ja mukaan lähti.

Toinen löydöksistäni oli Dark Shadows -elokuvan Blu-ray -versio, jonka sain mukaani 4.95 eurolla. Pakko myöntää, että vaikka elokuva onkin osunut silmiini monesti sekä normaaleissa kaupoissa että kirpputorilla, en tiedä elokuvan sisällöstä silti mitään. Tiedän vain että elokuvassa on mukana Tim Burtonin vakiokaarti ja sillä ei voi kovinkaan helposti mennä pieleen...

Viimeisin löydös on myös Blu-ray -leffa, tällä kertaa kantaa nimeä Zombieland. Kyllähän Zombiet alkavat olemaan jo melko läpikaluttu aihepiiri, mutta en ole nähnyt niitä vielä Woody Harrelsonin tähdittämänä, joten pitäähän tämän nyt vielä ainakin nähdä. Ainoa huolestuttava asia elokuvassa on se, että kannen mukaan tämä on komedia... mutta otin nyt Woodyn vuoksi riskin. Hintaa tälle taideteokselle kertyi kolmen euron verran.

Siinäpä ne elokuvat sitten olivat. Nyt pitäisi ottaa vaan itseä niskasta kiinni ja alkaa katsomaan mainittuja leffoja, jotta saisin niistä jotain mielipidettä bloginkin puolelle. Onneksi parin päivän sisällä postissa pitäisi tulla sisäinen Blu-ray -asema tietokoneeseen, minkä jälkeen kyseisen formaatin leffojen katsomisen kynnys madaltuu merkittävästi kun ei tarvitse käynnistellä katselua varten aina PS3:ea.

Lisätty: Kaksi jälkimmäistä löydöstä tein siis Citypörssistä, mistäpä muualtakaan.