Katsottu: Star Wars - The Force Awakens

Star Wars on ollut yksi legendaarisimmista Scifi-sarjoista kautta aikain ja vaikka en olekaan mikään die hard fani, ymmärrän kyllä miksi ne ovat niin suosittuja kuin ovat. Viime vuoden lopulla julkaistiin useiden vuosien odotuksen jälkeen taas uusi osa nimeltä The Force Awakens ja pitihän se elokuva käydä aika pikaisesti katsomassa, ihan jo muualta mahdollisesti kuultavien spoilereiden pelon vuoksi :-D Vähän aikaa sitten leffa tuli paitsi Bluray-levitykseen, myös alennusmyynteihin, joten pitihän se käydä nappaamassa omaankin leffahyllyyn pölyttymää.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat noin sukupolven verran Jedin Paluun tapahtumien jälkeiseen aikaan. Iso paha Imperiumi on käytännössä kadonnut maailmankartalta, mutta tilalle on noussut samaa asiaa ajava sotilasvoima First Order. Tilannetta ei helpota myöskään se asia, että kadoksissa on aiemmat galaksin sankari Jedimestari Luke Skywalker (Mark Hamill) ja Han Solokin (Harrison Ford) on karkuteillä.

Tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun First Orderin stormtrooper -joukot hyökkäävät Jakku -nimisellä planeetalla olevaan siviilikylään aikomuksenaan saada lisätietoa Skywalkeron olinpaikasta. Eräs troopperi, joka saa myöhemmin nimen Finn (John Boyega), alkaa kokemaan silmittömästä teurastuksesta omantunnon tuskia. Finn tekee takinkäännön ja karkaakin vankina olleen lentäjä-ässän Poe Dameron (Oscar Isaac) kanssa. Pian entinen stormtrooper huomaa olevansa vieläpä sekaantunut seikkailuun, jossa panoksena ei ole sen vähäisempi asia, kuin galaksin rauha. Onneksi he saavat avukseen tomeran neitokaisen Reyn (Daisy Ridley) sekä tämän comic sidekick-robotin BB-8:n.

The Force Awakensia on "syytetty" siitä, että leffa muistuttaa todella paljon ensimmäisiä elokuvia ja siten pelattu ns. varman päälle faneja kosiskellen. Tämä ei ole mielestäni kuitenkaan huono asia, sillä alkuperäiset elokuvat olivat niin loistavia ja elokuvissa oli oma kiinnostava maailma. Sama tunnelma on saatu herätettyä eloon tässä elokuvassa ja samankaltaisuus on vain positiivinen asia. Erittäin ilahduttava seikka oli myös se, että alkuperäisten leffojen kööri on saatu vielä mukaan.

Katsomassani kahden levyn versiossa oli ihan kiitettävät määrät extroja. Levyistä jälkimmäisen oli omistettu kokonaan niille ja näiden katsominen kesti noin kaksi tuntia. Eniten äänessä ovat Lucasfilmsin nykyinen johtaja Kathleen Kennedy sekä elokuvan ohjaaja J.J. Abrams, mutta mukana on toki muutakin tuotannon väkeä. Videoissa kerrotaan mm. uuden elokuvan suhteesta aiempiin elokuviin, lavasteista, näyttelijöistä, John Williamsin säveltämästä musiikista, BB-8 -robotista ja elokuvan loppupuolella käydystä taistelusta lumisessa metsässä. Mielenkiintoista tietoa on mukana todella paljon ja ainoa mitä jäin kaipaamaan oli J.J. Abramsin kommenttiraita leffalle.

Ennakkopeloistani huolimatta uusi Star Wars osoittautui loistavaksi tekeleeksi, joka tavoittaa erinomaisesti alkuperäisten elokuvien hengen. Itse en pahastuisi ollenkaan, jos alkaisivat tekemään enemmänkin SW-aiheisia spin-off leffoja ja loppuvuonna ilmestyvä Rogue One näyttääkin mallia, että millaista laatua siitä voi tulla. Nyt kuitenkin odottelemaan seuraavaa Star Wardia osa VIII:ia a jos tämä The Force Awakens on vielä näkemättä, niin mars-mars!

Tarjous: Humble Star Trek Bundleja

Oletko suuri Star Trek -fani? Saako pelkkä ajatus Kirkin vienosta hymystä tai Picardin kaljun kiillosta housunpunttisi tutisemaan? Jos vastaus on kyllä, niin nyt sinulla on onnenpäivä, sillä Humble Bundlessa on kaksikin kappaletta Star Trek -aiheisua bundleja tarjolla. Tuttuun tapaan saat sen verran tavaraa tavaraa sen mukaan, mitä maksat, mutta hinnat pysyvät molemmissa 1-15 eurossa, ellet sitten vapaaehtoisesti halua maksaa enemmän.

Ensimmäinen näistä bundleista käynnistyi jo viikko sitten ja on voimassa vielä toisen viikon. Kyseessä on iso nippu PDF-muotoon talletettuja Star Trek -sarjakuvia. Maksamalla vajaan euron saat sarjakuvia 9 kpl, maksamalla yli keskiarvon maksetuista summista (n. kahdeksan euroa) 25 kpl ja 14 euroa maksamalla 35 sarjakuvaa. Jos maksat 23 euroa, saat vielä yhden painetussa muodossa olevan sarjakuvan.

https://www.humblebundle.com/books/star-trek-comics-bundle

Jos sarjakuvien lisäksi muunkinlainen Star Trek -asia kiinnostaa, niin tarjolla on myös Star Trek -lehtiä PDF-muodossa. Aivan kuten sarjakuvia niin lehtiä saat seuraavat määrät: eurolla 7 lehteä, noin 10 eurolla 18 lehteä ja 14 eurolla 25 lehteä.

https://www.humblebundle.com/books/star-trek-magazine-bundle

Katsottu: Hubotit - Melkein Ihmisiä kaudet 1-2

Viime viikkoina iltani on mennyt itselleni uuden TV-sarjan Hubotit (Äkta Människor) parissa. Kyseessä on ruotsalaista tuotantoa olevaa kevyttä scifiä sisältävä sarja, joka löytyy tällä hetkellä myös Suomen Netflixistä. Ruotsalainen scifi aluksi hieman epäilytti, mutta onneksi laitoin ennakkoluulottomasti sarjan pyörimään, sillä pian kieltä ei enää huomioinut lainkaan ja sitten oltiinkin jo koukussa.

Hubotit kertovat ruotsalaisesta yhteiskunnasta, jossa ihmisten jokapäiväiseen arkeen kuuluvat Hubotit, erittäin ihmisen kaltaiset robotit. Näitä robotteja myydään ihmisten kotiapulaisiksi, mutta myös tehtaisiin halvaksi työvoimaksi, seksileluiksi ja muihin vastaaviin tehtäviin. Kansalaisten suhtautuminen Hubotteihin vaihtelee laidasta laitaan: osa vihaa niitä julkisesti, toiset puolestaan seurustelevat näiden kanssa. Suurin osa Huboteista on todella yksinkertaisia työkoneita, mutta joukosta erottuu myös pienempi joukko kehittyneempiä yksilöitä. Yksi näistä kehittyneemmistä huboteista on Anita (Lisette Pagler), jonka Engmanin perhe saa kaupanpäällisenä ostaessaan perheen isoisälle henkilökohtaisen avustajabotin.

Sarjassa seurataan samanaikaisesti useita eri juonikuvoita. Perheelle selviää pian, ettei Anita ole mikä tahansa botti ja he alkavat selvittämään tämän menneisyyttä. Samaan aikaan muualla joukko toisia kehittyneitä botteja pakenee ihmisiä ja eivätkä edes pelkää käyttää väkivaltaa, kunhan vaan eivät jää kiinni. Työnsä ja vaimonsa huboteille menettänyt Roger (Leif Andree) puolestaan janoaa kostoa roboteille, mutta tilanne muuttuu kunhan hän tutustuu nättiin naishubottiin Beatriceen (Marie Robertson)

Aluksi Hubotit vaikuttaa perinteiseltä Outer Limits -sarjan jaksolta robottiyhteiskuntineen. Sarjassa kuitenkin käsitellään hyvin monia erilaisia teemoja kuten ihmisten vähättelevää suhtautumista palvelijoihinsa, työttömyyttä, ihmisten ja robottien välistä kiintymyksestä, prostituutiota jne. Sarja on tehty tarkoituksellisesti riittävän lähelle nykyistä todellisuutta, jotta se ei tunnu liian utopistiselta tulevaisuudenkuvalta lentävine autoineen ja laser aseineen.

Viihdyin sarjan parissa erittäin hyvin ja yhteensä 20 jakson kaksi kautta meni kuin siivillä. Sarjalle on jätetty mahdollisuus myös kolmannelle kaudelle, mutta ainakaan vielä sellaista ei ole tuotettu. Hubotit on pyörinyt aiemmin vuonna 2012 myös Suomen televisiossa, valitettavasti en tuolloin tutustunut sarjaan. Vaikka ruotsinkieliset TV-sarjat ei olisikaan ollut tähän asti Sinun Juttusi, niin suosittelen antamaan tälle mahdollisuuden. 

Katsottu: Star Trek - The Next Generation kaudet 1-7

TR: Guinan, Beverly Crusher, Worf, Deanna Troi,
Wesley Crushed; ER: Geordi La Forge,
Jean-Luc Picard, William Riker, Data

Viime syksynä tuli ostettua Briteistä Star Trek The Next Generation Complete DVD-boxin ja tästä alkoi odotettua pitkäkestoisempi katseluprojekti. Kyseisessä sarjassa on seitsemän tuotantokautta ja yhteensä 178 jaksoa, joten katsottavaa ainakin riitti. Aivan putkeen en sarjaa kuitenkaan katsonut vaan välissä pidin pieniä taukoja katselemalla muitakin sarjoja, mutta nyt alkuvuonna tämä katseluprojekti saatiin kuitenkin päätökseen ja vaikka loistava sarja onkin, niin myönnetään että huokaisin hieman helpotuksesta että nyt se on ohi.

The Next Generationin tapahtumat sijoittuvat noin 70 vuotta alkuperäisen Star Trekin tapahtumien jälkeen, tarkemmin sanottuna STNG alkaa vuodesta 2264. Sarja kertoo Tähtilaivaston lippulaivan USS Enterprisen seikkailuista ympäri galaksia tarkoituksenaan löytää uusia elämänmuotoja sekä heidän pyrkimyksestä vaalia suhteita Federaation jäsenten kanssa. Yhdistyneiden Planeettojen Federaatio on tuon ajan suuri hallintoyksikkö tai "valtio", jonka alaisena ovat lukuisia rotuja mukaanlukien ihmiset.

Koska Federaatio ei koostu pelkästään ihmisistä, vastaan tulee vaikka minkälaista muutakin rotua. Klingonit ovat sotaisaa ja jopa eläimellisiin vaistoihin tukeutuvaa väkeä, jonka elämä pyörii taistelemisen ja kunnian ympärillä. Aiemmin Klingonit ovat olleet ihmisten vihollisia, mutta STNG:n aikana välit ovat jo lämmenneet ja rodun edustaja Worf palvelee Enterprisellä. Worfin olemisesta tiennäyttäjänä rotujen välisissä suhteissa saadaankin aihetta lukuisiin eri juonikuvioihin sarjassa. Myös Romulanit olivat aiemmin sodassa ihmisten kanssa, mutta nyt jo paremmissa väleissä heidän kanssa. Toisin kuin Klingonit ja heidän kunniakäsityksensä, Romulaneilla on kaikkien rotujen keskuudessa edelleen maine olla petollisia. Muitakin rotuja sarjassa vilahtelee, mutta merkittävimmän uhan ihmisille muodostaa myöhemmässä vaiheessa esiteltävät Borgit. Borgit ovat puoliksi humanoideja ja puoliksi koneita, jotka valloittavat maailmoja äärimmäisellä armottomuudella ja tehokkuudella.

Sarjan näyttelijäkatras pysyy melko samana kaikkien kausien ajan, mitä nyt muutamien tehtävät muuttuvat ajan saatossa. Sarjan keskeisin henkilö on Enterprisen kapteeni Jean-Luc Picard (Patric Stewart), viisas ja diplomaattinen mies joka ratkaisee tilanteet usein keskustelemalla eikä toiminnalla. Apunaan Picardilla on ensimmäinen upseeri William Riker (Jonathan Frakes), joka aloittaa tehtävässään vasta pilottijaksossa, mutta osoittautuu erittäin taitavaksi johtajaksi ja naistenmieheksi. Yksi sarjan tunnistettavimmista hahmoista on silmävisiiristään tuttu Geordi La Forge (LeVar Burton), joka toimii aluksen päämekaanikkona toisesta kaudesta eteenpäin.

Yksi erikoisimmista hahmoista puolestaan on aluksen kalpeakasvoinen androidi komentajakapteeni Data (Brent Spinner), joka omaa paitsi tietokoneen älykkyyden ja valtavat voimat, myös suuren uteliaisuuden ihmisyyttä kohtaan. Data käykin pitkin sarjaa itsetutkiskelua ja nämä ovatkin yhtiä mielenkiintoisimpia osuuksia koko sarjassa. Yksi STNG:n (kuulemma, itse en jaa tätä näkemystä) suosituista hahmoista on Q (John de Lancie), olento jolla on jumalankaltaiset kyvyt manipuloida ympäristöä ja aikaa. Q on ottanut asiakseen testata ihmiskuntaa ja laittaa Enterprisen väen vähän väliä erilaisiin mielikuvituksellisiin haastetilanteisiin asianomaisten vastustuksesta huolimatta.

Yksi boxin  anstaitsemista kehuista liittyy extroihin, niitä nimittäin löytyy valtavat määrät. Jokaisen kaudet viimeisellä levyllä on yhdestä pariin tuntiin erilaisia noin vartin pituisia dokumenttipätkäiä ja kaikkien näiden katsomiseen meni aikaa useita päiviä, kun extroja otti hommakseen katsoa pari tuntia päivässä. Jokaisella kaudella kerrottiin mm. yleiskatsausta kyseisestä kaudesta ja esittelyt sarjan tekijöiden mielestä muistorikkaimmista jaksoista. Jokaisella kaudella on lisäksi muistakin aiheista olevia pätkiä, kuten tapahtumapaikkojen, ST:NG -krääsän, tunnettujen vierailevien näyttelijöiden, Star Trekin luojan Gene Roddenberryn ja vaikka minkä muun esittelyjä. Mielenkiintoista katsottavaa riittää siis pidemmäksikin aikaa ja irtopisteitä saa myös hyvin Star Trekin hengessä tehdyt DVD-valikot, jotka pitivät Trekkeily-tunnelmaa yllä.

Gene Roddenberry, Star Trekin luoja

Star Trek The Next Generation kuuluu niihin vanhan ajan scifi-sarjoihin, joissa ei kulje ainakaan merkittävää pääjuonta vaan jaksot ovat yksittäisiä kokonaisuuksia. Tämä olikin hyvä juttu oman katsomiseni kannalta, koska pystyin pitämään pieniä taukoja katselujen välillä. Tämä senkin vuoksi, että vaikka STNG onkin loistava sarja, alkaa sekin tuntumaan raskaalta jos katsoo monta kautta putkeen. Sarja on erinomainen, mutta yksi asia minua hieman häiritsi. Vaikka Picard onkin minusta "parempi" kapteeni kuin Kirk (se ikuinen kiista), on hän mielestäni usein hieman turhankin "neitimäinen". Silloin kun Picard heittää vapaalle, meneekö hän minne muut menevät eli Ten Forward -nimiseen baariin kaljalle? Ei mene, vaan Picard lähtee "hauskanpitoon" harrastamaan arkeologiaa, ratsastamaan, miekkailemaan, soittamaan huilua tai leikkimään holokannelle Dixon Hill -nimistä salapoliisia. Jos puolestaan positiivisia kommentteja sanoisin hahmoista, niin Worf on hahmoista todella sympaattinen, Data puolestaan esittää hyviä kommentteja ihmisistä. Kaikenkaikkiaan suosittelen tutustumaan tähän sarjaan ja jos ei nyt katsoisikaan kaikkia kausia, niin kannattaa katsoa ainakin kokeilumielessä pari ensimmäistä jaksoa josko nappaisi.

Katsottu: Star Trek Motion Picture Trilogy

Pari viikkoa sitten maailmaa kohahdutti suru-uutinen, kun legendaarisena avaruushemmona Spockina tunnettu Leonard Nimoy poistui autuaammille avaruusmatkoille. Itse kuulun joukkoon, joka kyllä tiesi hänen roolihahmon, mutta olin nähnyt vain kourallisen alkuperäisen Star Trek -sarjan jaksoista ja elokuvistakin vain vilauksia. Sivistymättömänä moukkana halusin nyt vihdoinkin katsoa muutamia miehen tähdittämiä leffoja ja tämä onnistuikin oivallisesti, sillä olin hankkinut itselleni joulun alla Star Wars Motion Picture Trilogyn. Boxin nimi on kuitenkin hieman harhaanjohtava, sillä kokoelma ei sisälläkään osia 1-3 vaan osat 2-4.

Star Trek II: Wrath of Khanissa Kirk on ylennyt amiraaliksi ja uusien kadettien kouluttajaksi. Lisäksi hänen pelko on tulla vanhaksi, koska ei ole enää tähtilaivojen kapteenina. Tähän hänelle tulee kuitenkin erinomainen mahdollisuus, kun kesken koulutusmatkan he vastaanottavat hätäviestin ja lähtevät luonnollisesti katsomaan mistä on kyse vain törmätäkseen Kirkin vanhaan arkkiviholliseen Khaniin...

Star Trek III: The Search for Spockissa kuten nimikin antaa ymmärtää, Spock ei ole edellisen osan jäljiltä enää lähimailla, mutta kuin ihmeen kaupalla löytyy mystisissä olosuhteissa Genesis -planeetalta.  Kirk joutuu käymään myös kamppailua Klingoneja vastaan Genesis -nimisestä laitteesta, jolla he voisivat tuhota halutessaan kokonaisia planeettoja...

Star Trek IV: The Voyage Homessa suuri luotain lähestyy Maapalloa lamauttaen kaikki sitä lähestyvät alukset ja Maahan saapuessaan koko Planeetan. Outo rakennelma päästää ääniä, jotka Spock tunnistaa jo sukupuuttoon kuolleiden valaiden ääntelyksi. Koska valaat ovat selvästi avain luotaimesta eroon päämiseen, aikamatkaavat Enterprisen miehistö menneisyyteen aikaan, jolloin valaat olivat vielä elossa.

Boxissa on kyllä kiitettävät määrät extroja. Ensimmäisellä levyllä on kaksi kommenttiraitaa (ohjaaja Nicholas Meyer ja Nicholas Meyer+Manny Coto), pienimuotoinen tietosanakirja Star Trekin termistöistö, useita kymmeniä minuutteja dokumentteja sekä elokuvan traileri. 

Search for Spockin mukana on myöskin kaksi kommenttiraitaa (ohjaaja Leonard Nimoy+kirjoittaja Harve Bennett+Charles Correll+Robin Curtis ja Ronald D. Moore+Robin Curtis) sekä lisää tietosanakirjaa, dokumentteja, trailereita jne.

Voyage Homella on yllättävästi... kaksi kommenttiraitaa (William Shatner+Leonard Nimoy ja Roberto Orci+Alex Kurtzman), tietosanakirjamerkintöjä sekä dokumentteja. Onneksi materiaali ei lopu tähän, vaan mukana on myös mm. Shatnerin, Nimoyn ja Kelleyn vartin kestävät haastattelut sekä edesmenneen Star Trekin luoneen Gene Roddenberryn muistelu.

Mitäkö sittten olin mieltä näistä 30 vuotta sitten tehdyistä klassikkoainesta olevista scifin tiennäyttäjistä. Valitettavasti taidan olla hemmoteltu nykyaikaisilla efekteillä ja hieman toimintapainotteisimmilla elokuvilla, sillä surukseni pidin näitä Trekejä ehkä hieman liian rauhallisina omaan makuuni. Shatner on kyllä aina loistava oli hän missä roolissa tahansa, mutta itse elokuvat olivat hieman turhan lepsuja. Toisaalta jos satut tykkäämään hieman rauhallisemmasta menosta, voivat nämä olla sinulle sopivia. Erityismainintani tulee tämän trilogia-boxin mukana tulevasta extrasisällöstä, dokumenteissa ja kommenttiraidoissa on varmasti viihdyttävää katseltavaa useiksi tunneiksi vaikkei itse elokuvat sinällään kiinnostaisikaan.

Star Wars The Complete Saga

Ulkomailta on yleensä kiva tilata tavaraa. Sieltä tuotteet saa usein kotimaata halvemmalla ja joitakin tavaroita ei edes saa omista kaupoista. Viimeisin käsikonsoli ei ollut ainoa muilta mailta tilattu tavara ja ajattelin huvin vuoksi esitellä uuden hankinnan pintapuolisesti (syvällisempi esittely tulee myöhemmin).

Star Warsit kuuluvat jokaisen ihmisen yleissivistykseen ja erityisesti ne ensimmäiset osat 4-6 onkin tullut katsottua lukuisia kertoja. Nämä uudemmat osat 1-3 ovat jääneet vähemmälle katsonnalle ja jotenkin olen haikaillut näiden leffojen kokoelmaa jo useamman vuoden. Valitettavasti tälläisiä kokoelmia ei ole ollut tai sitten ne ovat olleet turhan kalliita. Nyt kun olen vihdoinkin päässyt Blu-ray -leffojen makuun, ainoa vakavasti harkittava ostos on ollut Suomenkin kaupoissa myynnissä oleva Star Wars The Complete Saga -kokoelmaboxi, joka sisältää kaikki nämä elokuvat blu-rayna sekä reilusti lisämateriaalia. 

Surullinen ilme naamalla olenkin katsellut joka kerta Anttilan Top-Tenissä käydessäni kyseistä boxia ja rukoillut että halpenetkos vihdoinkin siitä 70-80 euron hinnasta, mutta ei se vaan ole halventunut. Jotain hienoa tapahtui kuitenkin joulukuussa (se kuuluisa joulun ihme?) ja työkaverini bongasi Yhdysvaltain Amazonista kyseisen boxin reilusti alennettuun hintaan, hinta taisi olla 50 euron pintaan. Puolittaaksemme toimituskulut tilasimme samalla kertaa molemmille omat boxit. Aivan ongelmitta toimitus ei tietenkään tapahtunut, sillä paketin tultua Atlantin yli Eurooppaan ja lopulta Suomeen kuriiri koitti tuoda paketin joulupäivinä työpaikallemme, jolloin kukaan ei ollut tietenkään vastaanottamassa pakettia. Kuriiri ei tietenkään voinut koittaa ottaa yhteyttä meihin esimerkiksi puhelimitse vaan päätti suuressa viisaudessaan lähettää paketin takaisin Yhdysvaltoihin :-D

Joululomien jälkeen kun saimme kuulla tilanteesta, tapahtumalle ei voinut kuin nauraa. Onneksi Amazonin asiakaspalvelun kanssa ei tarvinnut (muistaakseni) vääntää kättä vaan he suostuivat lähettämään heti uudet boxit toiselle puolelle maapalloa ja nyt alkuviikosta boxit sitten tulivatkin perille, YATTA! Pitääkin tästä alkaa lämmittelemään itseä Star Wars -tunnelmaan ennen seitsemättä episodia, eihän tuon teattereihin tulemiseen olekaan enää kuin vajaa vuosi...

Katsottu: Continuum kaudet 1-2

Minulla oli joulun yhteydessä pari viikkoa lomailua ja halusin sen aikana katsoa jotain itselleni uutta TV-sarjaa. Kaverini oli kehaissut aiemmin Continuum -nimistä TV-sarjaa ja kun siitä näytti löytyvät kaksi ensimmäistä kautta Suomen Netflixissä (kolme kautta Yhdysvaltojen vastaavassa), tässä oli sopivaa puuhailtavaa lomapäivien iltoihin.

Continuum kertoo Kiera Cameronista (Rachel Nichols), perheellisestä poliisista vuoden 2077 Vancouverissa, maailmassa jota hallitsee suuryritykset sekä poliisilaitos. Tätä yhteiskuntaa terrorisoi suuryrityksiä vastustava ryhmä Liber8, joka räjäyttää sarjan ensiminuuteilla pilvenpiirtäjän jääden samalla kuitenkin kiinni. Juuri kun syylliset ovat saamassa tuomionsa, he onnistuvat pakenemaan siirtämällä itsensä ja vahingossa myös Kieran 65 vuotta ajassa taaksepäin vuoteen 2012.

Koska Liber8:n suunnitelmat eivät menneet nappiin vuonna 2077, päättävät he käyttää 65 vuoden etumatkansa perustamalla järjestönsä jo nyt kun heidän pahimmat vastustajat eivät ole vielä syntyneetkään. Ryhmän johtajana toimii jo kunnioitettavassa iässä oleva Kagama (Tony Amendola, mm. Stargate SG-1:n Bra'tac) sekä nuorempija jäseninä Travis (Roger "24:n Curtis Manning" Cross) sekä Sonya (Lexa Doig Andromedasta)

Kiera saa tietää Liber8:n suunnitelmasta ja tekee kaikkensa sen estääkseen, jottei terroristit muuttaisi liikaa tulevaisuutta. Apunaan hänellä on tulevaisuudesta tuotu melkein supersankarin kyvyt mahdollistava puku sekä kyseisen teknologian kehittänyt tällä hetkellä vasta teini-ikäinen tietokonevelho Alec (Erik Knudsen), johon Keira törmää sattumalta. Keira juonittelee itsensä myös Vancouverin poliisivoimiin terroristitutkijana saaden työparikseen Carlos Fonnegran (Victor Webster).

Sarjassa pohditaan paljon sitä voivatko Keira ja Liber8 muuttaa teoillaan tulevaisuutta ja onko palaaminen vuoteen 2077 yleensäkin mahdollista. Jaksoissa näytetään kohtauksia tulevaisuudesta ja näissä nuorena niin kiltti ja viaton Alec on muuttunut elämänsä aikana joksikin aivan muuksi (vanhaa Alecia näytteee X-Filesin Smoking Manina tunnettu William B. Davis).

Sarja koukutti minut aika onnistuneesti ja suosittelen sitä kaikille scifi-sarjojen ystäville. Tekijät olivat suunnitelleet sarjan pidemmäksikin, mutta viimeisimmän tiedon mukaan sarja päättyy neljännellä kaudella kuuden jakson jälkeen.

Katsottu: V (2009)

Olen katsellut viime aikoina erästä pidempikestoista TV-sarjaa ja tämän vuoksi blogini TV-sarjapuoli on viettänyt hiljaiseloa. Pieneksi vaihteluksi päätin katsastaa tässä välissä V -sarjan molemmat julkaistut tuotantokaudet, kun ne sattuivat löytymään Anttilasta edulliseen hintaan. Kyseessä on siis sarjan uusintaversio ja koska en ole nähnyt alkuperäistä versiota, jätän vertailut näiden välillä kokonaan väliin.

V kertoo Independence Day -elokuvan tapaisesta tilanteesta, jossa parikymmentä toisen rodun avaruusalusta saapuu leijailemaan maapallon suurimpien kaupunkien ylle. Silmittömän räiskimisen sijaan nämä ihmisen ulkomuodon ottaneet olennot tulevat kuitenkin pepsodent-hymy naamalla julistamaan rauhan aikeistaan ja halustaan jakaa edistynyttä teknologiaansa ihmisille. Enemmistö Maan väestöstä on ilmaisista lahjoista täpinöissään ja ottavat Vierailijat vastaan varauksitta. Joukossa on kuitenkin myös näitä, jotka epäilevät Vierailijoilla olevan muitakin agendoja taustallaan ja kuten arvata saattaa, niin oikeassahan he ovat.

Sarjassa on todella paljon hahmoja, erityisesti muista scifi -sarjoista ja elokuvista tuttuja naamoja. Vierailijoiden juonitteleva johtaja Anna (Morena Baccarin) oli näyttelijänä tuttu ainakin Stargate SG-1:stä ja Fireflystä, mutta hahmona hän ei ollut mielestäni kovinkaan kiinnostava. Ihmisten joukoissa päähenkilönä toimii FBI agentti Erica Evans (mm. Lostista tuttu Elizabeth Mitchell), joka suoriutui roolistaan ihan kiitettävästi. Muita näkyvimpiä hahmoja olivat mm. menestyksekäs uutisankkuri Chad Decker (Scott Wolf mm. Party of Fivesta), pappi Jack Landry (Joel Gretsch mm. 4400:sta) ja Erican raivostuttavuuttavan naivi ja lapsellinen poika Tyler (Logan Huffman).

Extroina ensimmäisen kauden 17-minuuttisessa The Actor's Journey from Human to V -jutussa tekijät ja näyttelijät kertovat suhteestaan sarjaan ja hahmoihin. Kauden viimeisellä levyllä extroja puolestaan riittää enemmänkin. Mukana on yhden jakson kommenttiraita (puhujinaan tuottajat Steve Pearlman ja Scott Rosenbaum) sekä noin kolmen vartin edestä dokumentteja jaksojen suunnittelusta, maskeerauksista ja greenscreenin käyttämisestä ja muista erikoistehosteista. Toisen kauden extrat olivatkin sitten hieman pettymys, sillä mukana oli pelkästään poistettuja kohtauksia, näitä oli tosin jokaisesta jaksosta ja useampia kappaleita.

Oliko tämä kahden normaalia lyhyemmän kauden TV-sarja sitten katsomisen arvoinen? V:tä tuli katsottua ainakin kohtuullisella mielenkiinnolla, mitä nyt itseäni alkoi hieman tuskastuttamaan loppupuolella, kun vierailijoiden Anna onnistui vesittämään joka ikisen vastarintaliikkeen suunnitelman ja ihmiset olivat muutenkin niin sinisilmäisiä. Toinen kausi jäi sellaiseen kohtaukseen, että siitä voisi teoriassa jatkaa vielä kolmannelle kaudelle, joskaan en usko, että niin tekevät enää näin muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Itse sain kuitenkin suurta nautintoa V:stä erityisesti siinä esiintyvien lukuisten entuudestaan tuttujen näyttelijöiden vuoksi. Mukana oli porukkaa edellämainittujen lisäksi niin Battlestar Galacticasta, Shieldistä, Resident Evileistä kuin alkuperäisestä V-sarjastakin. Lyhyydestään ja joistakin yksittäisistä ärsyttävistä kohtauksistaan huolimatta suosittelen tätä kuitenkin scifin ja juonittelusarjojen ystäville.

Katsottu: Supernatural kausi 3

Kolmannen kauden mieskauneutta...

Tarkempi vilkaisu paljasti, että siitä on jo yli puoli vuotta, kun viimeksi kirjoitin Supernatural TV-sarjasta esittelyä tänne blogin puolelle. Tuotantokausia tuli katsottua jo tuolloin enemmänkin, mutta laiskuuden tai muiden hyvien selitysten vuoksi niistä ei tullut kirjoitettua vielä ainakaan julkaisukelpoista tekstiä. Katsomisrumba jatkui kuitenkin kesällä ja nyt kun sain katsottua alta pois viimeisimmänkin omistamani kausiboxin eli kahdeksannen kauden, niin ajattelin että voisin alkaa vihdoinkin julkaisemaan näitä kirjoitelmia. Aloittakaamme siis seuraavana vuorossa olevasta kolmannesta tuotantokaudesta.

... ja kolmannen kauden naiskomeutta.

Toinen Supernaturalin kausi päättyi siihen, kun Winchesterin pojat onnistuvat kukistamaan heidän perhettä piinanneen Azazel -demonin, mutta päästävät siinä samalla suuret määrät muita demoneja Helvetistä meidän maailmaan. Kolmas kausi keskittyykin pääasiassa näiden demonien metsästämiseen ja yritykseen pelastaa Dean (Jensen Ackles), joka meni edellisellä kaudella myymään sielunsa pelastaakseen veljensä Samin (Jared Padalecki). Kauden aikana veljekset tutustuvat muutamaan uuteen hahmoon, joista merkittävin ja pitkäkestoisin sarjassa on Ruby -niminen demoni (Katie Cassidy). Hän vakuuttelee olevansa auttamassa Winchestereitä, mutta koska hän on kuitenkin demoni, veljesten on vaikea luottaa naisen puheisiin. Toinen myös epäluotettava ja mieskatsojia kosiskeleva uusi hahmo on Bela Talbot (Lauren Cohan). Hän on yliluonnollisten esineiden jälleenmyyjä ja toimiikin veljesten eräänlaisena arkkivihollisena tai kilpailijana.

Ghostfacers syvällisten pohdintojan äärellä
(klikkaamalla kuvan saa suuremmaksi)

Levyillä tulee mukana luonnollisesti myös extroja. Ghostfacers! Confessionalsissa kyseisen ryhmän hahmoja haastatellaan ja he kertovat keitä ovat, missä ovat tavanneet, salaisuutensa taistelussa haamuja ja muita yliluonnollisia olentoja vastaan sekä monia muita mielenkiintoisia triviatietoja. A Closer Look -videoissa mm. sarjan luoja Eric Kripke, käsikirjoittaja Sera Gamle, ohjaaja Kim Manners sekä käsikirjoittaja Ben Edlund kertovat omista fiiliksistään joidenkin jaksojen kohtauksista. From Legend To Reality -osuudessa Kripke, käsikirjoittajat ja erikoistehosteiden tekijät kertovat hirviöiden ideoinnista ja käytännön toteutuksesta. The Impala -pätkässä Jeff Budnick ja John Lange kertovat  Winchesterin poikien sydänkäpysestä ja Darren Allan esittelee vielä lopuksi takakontista löytyviä asevalikoimia. Viimeisenä mukaan on vängetty vielä se pakollinen Gag Reel niitä varten, joita Jaredin ja Jensinin naamojen vääntelyt viihdyttää. Suurin pettymys extroissa oli kuitenkin kommenttiraitojen puuttuminen kokonaan. Itse olen ollut kiinnostunut pääasiassa juurikin näistä raidoista ja niiden puuttuminen sai minut hyvin, hyvin surulliseksi.

Kolmannen kauden katsomisesta alkaa olla jo pidempikin aika ja rehellisesti sanoen en muista enää tarkkaa, millaiset fiilikset minulle jäi siitä. Muistan vain ympäripyöreästi, että kaudet 2-5 ovat olleet parhaimmistoa koko sarjassa eli taisin minä tästäkin kaudesta tykätä aikalailla. Kausi jäi harmillisesti vain 16 jakson pituiseksi kuvausaikaan olleen käsikirjoittajien lakon vuoksi. Kaudella mukaan tulee myös eräs myöhemmilläkin kausilla vaikuttava pahis, josta en kuitenkaan kommentoi ainakaan tässä kirjoituksessa sen enempää. Jos sarjan kaksi ensimmäistä kautta on katsottuna, kannattaa tämäkin ehdottomasti katsoa ja kaksi seuraavaa kautta myöskin!

Merkkipäivän odottelua

Meneehän se synttäreihin henkisesti valmistautuminen tämän tilauksenkin odottamisella... :)

Lisätty:

Nyt tuli paketti perille. Pakkohan muovit oli tempoa jo ympäriltä tutkiakseni sisältöä, mutta itse katselu alkaa vasta juhlapäivästä eli lauantaista lähtien. Laatikko oli pienempi, mutta toisaalta taas hienompi kuin mitä olin ennakkoon odottanut. Mukana on kaksi tuplapaksuista boxia, joissa molemmissa on kolme kautta kummassakin ja yksi pienempi boxi, josta löytyy viimeisin eli seitsemäs kausi. Jokaisen kauden viimeisellä levyllä on lisäksi extroja (yleensä 5 kpl), mutta niiden tarkasta sisällöstä tai kestosta ei ole näin ennen katsomista tietoa. Esimerkkinä kuitenkin ensimmäisen kauden extrat ovat sisällysluettelon mukaan sellaiset kuin: The Beginning, Selected Crew Analysis, The Making Of A Legend sekä Memorable Missions. Can't wait, että pääsen katsomaan... :)

Katsottu: Robocop Trilogy

Päälle kuukausi sitten korkkasin Sesonkitori-kirpparin ostamalla sieltä Robocop Trilogyn eli boxin, joka sisälsi kaikki alkuperäisen elokuvasarjan kolme osaa. Elokuvat vaativat luonnollisesti esittelyt, mutta koska kahdesta jälkimmäisestä en keksi riittävästi fiksua sanottavaa omiin postauksiinsa elokuvat tulivat samassa boxissa, päätin esitellä kaikki kolme leffaa kerralla.

Ensimmäinen Robocop kertoo tulevaisuuden Detroitista, jossa rikollisuus rehottaa ja poliisit ovat ylityöllistettyjä. Megakorporaatio OCP ottaa poliisivoimat vastuulleensa sillä ehdolla, että saavat pistää matalaksi kaupungin slummialueet ja rakentaa tilalle oman täydellisen unelmakaupungin Delta Cityn. Projektin alkamista ennen heidän pitää kuitenkin kitkeä alueen rikollisuus pois ja tätä varten he tarvitsevat poliisin, joka partioi väsymättä ja lakkoilematta. Ensimmäinen yritys luoda tälläinen poliisi kuitenkin epäonnistuu, sillä ED-209 -robottiin tulee pieni vika yhdessä 80-luvun muistettavimmassa elokuvakohtauksessa.

Varasuunnitelma takaiskulle kuitenkin löytyy, kun poliisi nimeltä Alex Murphy teloitetaan hyvin väkivaltaisesti pidätystehtävän aikana. Hänen jäljelle jääneen ruumiinsa (käytännössä vain pää) yhdistetään robottivartaloon ja näin hänellä on koneen voimat ja kestävyys, mutta myös Alex Muphyn taidot poliisina. Robocop osoittautuu erittäin tehokkaaksi lainvalvojaksi, mutta hänet luonut OCP ei ottanut huomioon, että taitojensa lisäksi Murphy muistaa rippeitä hänen entisestä elämästään...

Robocop on erittäin väkivaltainen elokuva, mutta pinnan alle on piilotettu tuhti annos syvällisempääkin sanomaa pääasiassa yhteiskuntakritiikin muodossa. Päähenkilöä esittävä Peter Weller suoriutuu kohtuullisen hyvin roolistaan, ainakin sen vähän aikaa mitä hänestä keretään näkemään ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen onkin melkein sama, että kuka siellä robottihaarniskan sisällä on, kun näyttelijästä näkyy vain leuka. Nancy Allen Murphyn parina on piristävä ruiske, sillä elokuvan julkaisun aikaan naisten rooli taisi olla enemmän pelastettavina neitoina kuin kivenkovina poliiseina. Elokuvassa esiintyy myös monia myöhempinä vuosina tuttuja näyttelijöitä, kuten Kurtwood Smith (70' Show), Miguel Ferres (Twin Peaks), Ray Wise (Twin Peaks) jne.

Elokuvan jatko-osassa OCP koittaa kehittää uutta Robocop 2 -ohjelmaa, joka ei ota kuitenkaan tuulta purjeittensa alle. Samaan aikaan yritys on ajautunut todella pahoihin velkoihin ja uutta rahoitusta pitäisi saada keinolla millä hyvänsä, jopa rikollisten puoleen kääntymällä. Lisäksi Detroitiin on ilmaantunut uusi muotihuume nimeltä Nuke, jonka kehittäjä Cain (Tom Noonan), hänen tyttöystävä ja lapsista koostuva apurijoukko  pitää poliisia hyvinkin työllistettynä.

Tämän elokuvan osa juonestakin taisi mennä itseltäni hieman ohi, sen verran huttua se oli. Ensimmäinen osa oli väkivaltainen, tämä puolestaan monessa vaiheessa lapsellinen ja pistettiin täysin läpäksi. Eräässäkin vaiheessa Robocopin ohjelmointia sekoitetaan ja tämän jälkeen hän on naurettavan kohtelias, koittaa ratkaista kaikki ongelmatilanteet keskustelemalla ja homma menee muutenkin täydeksi farssiksi. Tämä osa oli Robocop -trilogiassa sellainen, ettei tiennyt itkeäkkö vai itkeä vielä enemmän.

Robocop 3:ssa Delta Cityn rakentaminen alkaa olemaan jo aivan nurkan takana ja entisiä asukkaita aletaan häätämään kodeistaan voimakeinoin. Kaikki ei tietenkään halua kodistaan poistua ja osa asukkaista alkaa taistelemaan vastaan ja piiloutuu viemäriverkostoon. Robocop alkaa noudattamaan kahta ensimmäistä sääntöään (palvella kansalaisia ja suojella viattomia) ja tämän vuoksi siirtyy taistelemaan kotinsa menettäneiden puolelle.

Vaikkei kolmas Robocop pääsekään ensimmäisen osan tasolle ja on joiltakin osin aika hoopo (esim. Robocopin Jetpack), ei tämä nyt täysin huono elokuva ole vaan sellaista perus kasaritoimintaa (joskin elokuva on tehty 1993). Kuten aiemmin mainitsin, itselleni ainakin oli melko sama kuka siellä robottipuvun sisällä on ja tässäkään ei pahemmin haitannut, vaikka siellä olikin Peter Wellerin sijasta Robert John Burke. Muutamat hänen sanomista vitseistäkin sai minut naurahtamaan hyväksyvästi. Yksi lisäplussa elokuvalle tuli vielä C.C.H. Pounderin (Shield, Warehouse 13) mukanaolosta.

DVD-trilogian mukana tuli myös jonkin verran extroja ja oli ehkä hyväkin asia, että niissä keskityttiin vain leffasarjan ensimmäiseen osaan. Itse elokuvasta löytyy sekä teatterissa näytetty, että Director's Cut -versio, joiden ero taitaa olla 26 sekuntia raakaa väkivaltaa. 36-miinuuttisessa Flesh and Steel -nimisessä dokumentissa elokuvan tekijät kertovat Robocopin viittauksista, robottielokuvien historiasta, Robocopin asusta tulleista ongelmista, ED-209:ssä käytetystä stop motion -animointitekniikasta jne. Shooting Robocopissa (8 minuuttia) ja Making of Robocopissa (8 minuuttia) kerrotaan paljon rekvisiitasta ja käytännön kuvaustilanteista. Mukana on luonnollisesti iso määrä poistettuja kohtauksia (erityisesti väkivaltakohtauksista), Robocop-elokuvien trailereita ja TV-mainoksia sekä storyboard -vertailu, jossa käydään läpi ED-209:n animointia. Viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä on elokuvan kommenttiraita, jossa ohjaaja Paul Verhoeven, käsikirjoittaja Ed Neumeyer ja tuottaja Jon Davidson kertoo kaikenlaisia mielenkiintoisia triviatietoja elokuvasta.

Lopuksi pitäisi vielä sanoa jonkinlainen yhteenveto näistä kolmesta elokuvasta. Ensimmäinen elokuva on täyttä priimaa vaikka ajatus robottipoliisista tuntuisikin aluksi hölmöltä. Erityisesti jos saat näppeihisi elokuvan kommenttiraidan, niin sen kanssattaa myös katsoa. Jatko-osat ovat sitten hieman toinen juttu, kakkososan kannattaa katsoa mielummin kieli poskessa asenteella ja kolmannen lähinnä yleissivistävässä mielessä, jos ei parempaa tekemistä ole.

Katsottu: Supernatural kausi 2

Jensen Ackles ja Jared Padalecki

Taas olisi aika käydä läpi Supernaturalia ja tällä kertaa vuorossa on toinen tuotantokausi. Tälläkin kertaa keskityn enemmän DVD-boxilta löytyviin lisäsisältöihin, joita TV:stä tai netistä lataamalla katsovat eivät näe. Aloitetaan kuitenkin ensin pikaisella läpikäynnillä tuotantokauden tapahtumista.

Edellisellä kaudella veljekset Sam (Jared Padalecki) ja Dean (Jensen Ackles) etsivät karkuteillä olevaa isäänsä (Jeffrey Dean Morgan), heidän äitinsä surmannutta keltasilmäistä demonia sekä legendaarista Coltin revolveria, joka on ainoa ase joka voi surmata kyseisen demonin. Kaikki nämä löytyvät, mutta demoni pääsee karkuun ja aiheuttaa kohtalokkaan onnettomuuden joka on lähellä viedä Deanin hengen. Poikien isä saa tehtyä sopimuksen keltasilmäisen demonin kanssa, joka palauttaa Deanin takaisin henkiin, mutta isä joutuu maksuksi luopumaan sekä Coltista, että omasta hengestään. Loppukaudella veljekset jatkavat demonin jahtaamista ja tapaavat siinä samalla useita nuoria, jotka ovat huomanneet itsessään yliluonnollisia voimia aivan kuten Sam huomasi ensimmäisellä kaudella ja vaikuttaa niinkuin heillä olisi jokin rooli suuremmassa kuviossa.

Kauden aikana tutustutaan useisiin uusiin hahmoihin tai olentoihin, joihin törmätään myös myöhemmillä kausilla. Ensimmäisenä ovat John Winchesterin ystävät baarinpitäjä Ellen (Samantha Ferris), tämän tytär Jo (Alona Tal) ja nero Ash (Chad Lindberg), jotka ovat myös yliluonnollisten olentojen metsästäjiä. Gordon Walker (Sterling K. Brown) on myös metsästäjä, mutta hän näkee kaikki olennot ehkä hieman liiankin mustavalkoisesti eli pahoina. Sam ja Dean eivät ole olleet täysin puhtaita pulmusia polttaessaan ruumiita ja saadessaan rahoituksensa luottokorttipetoksilla, joten he saavat peräänsä FBI-agentti Victor Henriksenin (Charles Malik Whitfield). Trickster (Richard Speight, Jr) on uusi kujeileva tuttavuus, joka aiheuttaa hallusinaatioillaan päänvaivaa useammassakin jaksossa. Viimeisenä muttei vähäisimpänä ovat isokokoiset joskin näkymättömät Hellhounds -koirat jotka tulevat noutamaan ihmisten sieluja helvettiin, jos nämä ovat tehneet alakerran kanssa sopimuksia. Nämäkin olennot palaavat merkittävämmässä roolissa myöhemmillä kausilla.

Peruuntuneita suunnitelmia kauden finaalijaksoon.

Sitten siirrytään kauden DVD-boxista löytyviin extroihin ja aloitetaan kolmen jakson kommenttiraidalla. Kauden aloitusjakson In My Time Of Dying ohjaaja Kim Manners, Jared Padalecki, Jensen Ackles ja tuottaja Cyrus Yavneh keskustelevat mm. haamumaailman ongelmista ja käytännön toteutuksesta, Ouija-laudasta sekä Azazel-demonin keltaisista silmistä.

Jaksossa What Is And What Should Never Be (20. jakso) Eric Kripke puhuu mm. miten jakso eroaa normaaleista jaksoista, Winchesterien äidistä, Deanin loistavasta roolisuorituksesta, kuvausten huonoista sääoloista, kuvausten aikatauluongelmista, käytetystä kahden kameran kuvaustekniikasta ja siitä miksi sarjan naiset aina kuolevat.

Toiseksi viimeisessä jaksossa All Hell Breaks Loose Part 1 Eric Kripke, ohjaaja Robert Singer sekä kirjoittaja Sera Gamble kertovat mm. kuvauspaikkana olleesta autiosta kylästä ja jakson sivurooleissa olleista hahmoista ja heidän erikoiskyvyistä.

The Devil's Road Map -niminen osio kestää 40 minuuttia ja siinä Kripke, Singer, kansantarujen tuntijat, historioitsijat ja muut ihmiset kertovat tuotantokaudella läpikäydyistä myyteistä lisätietoa. Puheenaiheina ovat mm. tappajaklovnit, sopimukset pirun kanssa, Roanoken kadonnut siirtokunta, Trickster -hahmo eri kulttuureissa,  ihmissudet ja haamut Hollywoodissa. Kauden finaalijaksosta kerrotaan tarkemmin mm. siitä että alunperin jakson piti olla vielä massiivisempi, jaksoon tehtiin paljon viime muutoksia sekä näyttelijöiden ja kuvausolosuhteiden vuoksi. Lisäksi jokaisesta jaksosta joku henkilö kertoo triviatietoja.

Jared's Original Screen Test -jutussa Jared Padalecki lukee seitsemän minuutin ajan dialogeja pilottijaksosta. Vaikka aluksi pipopäinen Jared ei vaikutakaan samalta Samilta kuin sarjassa, niin mielikuva muuttuu heti kun mies avaa suunsa. Mies on selvästi tehnyt kotiläksynsä, niin sujuvasti pitkätkin keskustelut tuli ulos suusta että ei voi kuin ihmetellä.

Webisode Galleryssa on kolme lyhyttä inside scooppia, joissa tuotannon eri tehtävissä työskentelevät henkilöt esittelevät tehtäviään. Ensimmäisessä erikoisefektipuolella työskentelevä Ivan Hayden kertoo haasteista, jotka tulevat kun joka jaksoon halutaan tehdä uudenlaiset erikoisefektit hirviöille. Toisessa osassa Eric Kripke, John Shiban ja Robert Singer kertovat jaksojen yleisestä suunnittelusta. Viimeisessä scoopissa Christopher Cooper kertoo sarjassa käytettävistä tavaroista kuten aseista.

John Shiban, Eric Kripke ja Robert Singer.

Muina Extroina mukana on poisjätettyjä kohtauksia jaksoista 1, 3, 7 ja 10. Gag Reelissä näytetään epäonnistuneita kohtauksia ja muuta sekoilua, kuten Jaredin piereskelyä ja housujen repeämisiä. Jensen koittaa pitää edes jotaintasoa esittämällä omia ruuan ahmimistaitojaan.

Supernaturalin toinen tuotantokausi on erinomainen setti. Ensimmäinen kausi sisälsi paljon yksittäisiä ja toisistaan erillisiä jaksoja (vaikka kyllä päätarinakin ihan pikkuhiljaa eteni), tällä kaudella tuodaan mukaan paljon asioita ja hahmoja, joita käytetään useammassakin jaksossa eikä heitä vaan heitetä pois ja unohdeta. Myös kauden extrat ovat naurettavan runsaat ja hyvät. Suosittelen siis vilpittömästi tätä(kin) kautta jokaiselle, jota yliluonnolliset olennot, hyvät vitsit ja yleensäkin Samin ja Deanin rock-musiikilla höystetty seikkailu ympäri Yhdysvaltojen maaseutuja kiinnostavat. Suosittelen erityisesti DVD-versiota sarjasta, mutta jos et halua investoida niin paljoa, niin Netflixistä löytyy myös sarjan kuusi ensimmäistä kautta 8.00 euron kuukausihinnalla.

Katsottu: Supernatural kausi 1

Vanhemmat lukijani ehkä muistavat, että Supernatural oli yksi ensimmäisistä blogiini kirjoittamistani televisiosarjojen esittelyistä. Kerkesin tuolloin katsomaan sarjasta neljä ensimmäistä tuotantokautta ja tämän jälkee aloin seuraamaan vaihtelun vuoksi muita televisiosarjoja. Näin jälkikäteen asiaa tuumailtua en ole täysin tyytyväinen tuohon aiempaan esittelyyn koska a) kävin siinä neljä kautta läpi todella lyhyenä tekstinä ja b) myönnän katsoneeni tuolloin sarjan lataamalla jaksot netistä. Tänä päivänä hyllyäni koristaa kuitenkin sarjan kaikki julkaistut DVD-boxit ja ajattelin tehdä paljon perusteellisemman läpikatsauksen kyseiseen sarjaan kausi kerrallaan. Koska sarjan idea on suurelle osaa ihmisistä jo selvä enkä halua myöskään spoilata muilta sarjaa kertomalla yksityiskohtaisesti juonia, niin pyrin keskittymään näissä esittelyissä siihen mitä netistä laittomasti lataavat tai Netflixistä katsovat eivät näe - DVD-versioiden mukana tuleviin extroihin. Aloitetaan kuitenkin lyhyellä esittelyllä.

Supernatural kertoo kahdesta Winchesterin veljeksestä Samista (Jared Padalecki) ja Deanista (Jensen Ackles). Sam on veljistä nuorempi joka on ottanut pesäeron perheeseen ja lähtenyt opiskelemaan Deanin jäädessä hoitamaan isän (Jeffrey Dean Morgan) kanssa perheyritystä. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään tavanomainen PK-yritys vaan Winchesterit kuuluvat Metsästäjiin, jotka jahtaavat urbaaneista legendoissa ja saduissa kerrottuja hirviöitä. Perheen äiti oli vuosia aiemmin yhden tälläisen hirviön uhri, mikä lisää heidän halua jahdata näitä otuksia. Ensimmäinen kausi alkaa siitä kun perheen isä katoaa ja Dean käy noutamassa Samin avukseen etsinnöissä. Kauden aikana veljekset ajavat ympäri Amerikan maata ja törmäävät useisiin urbaanien legendojen hahmoihin sekä pidempiaikaisiin tuttavuuksiin, kuten perheen ystävään Bobby Singeriin, keltasilmäiseen demoniin Azazeliin, hämärään naisihmiseen Meg Mastersiin sekä Winchesterin pahimpiin kilpailijoihin paranormaalien olentojen metsästyksessä: Hell Houndseihin!!!

Ensimmäisen kauden aikana keskitytään aika paljon yksittäisiin keikkoihin ja kauden pääjuoni ei etene ainakaan omasta mielestäni kovinkaan rivakkaan tahtiin. On tuossa tosin se hyvä puoli, että henkilöhahmojen esittelyyn keretään keskittymään paremmin. Eräs pian paljastuva seikka on se, että Samilla väitetään olevan joku suurempi rooli asioissa ja hänellä alkaa paljastumaan yliluonnollisia kykyjä. Kaudella on monia hyviä jaksoja, joista oma suosikkini oli ehkä Faith, jossa kikkaillaan ihmisten sairauksilla mikä oli mielestäni melko creepy koska vastassa ei ollut mitään tavanomaista mörköä. Toinen hauska jakso oli Hell House jossa sarjaan tuodaan mukaan ensimmäisen kerran jo aiemmin mainittu Hell Hounds -ryhmä.

DVD-levyillä tulee mukana muutamista jaksoista kommenttiraitoja. Pilottijakson raidassa sarjan luoja Eric Kripke, jakson ohjaaja David Nutter sekä (Kripken lisäksi) toinen tuottaja Peter Johnson keskustelevat mm. näyttelijöiden valinnoista, klassisen rokin merkityksestä sarjassa ja siitä millaisia jaksojen tarinat olivat alunperin ennen lopullisia muutoksia. Phantom Travelerin raidalla Jared Padalecki ja Jensen Ackles pulestaan keskustelevat pääasiassa omista ja vierasnäyttelijöiden suorituksista. Vaikka ne eivät olekaan aivan yhtä kiinnostavia kuin Kripken jutut, oli nämäkin ihan OK ja paranee loppua kohti.

Supernatural: Tales From The Edge Of Darkness -dokumentissa Eric Kripke ja muut sarjan isokihot kertovat esimerkiksi sarjan ideoiden lähteistä ja Impala -auton taustasta. Day In The Life Of Jared And Jensen -dokkarilla seurataan sarjan päätähtiä kuvausten tauolla, jossa pojat puuhailevat ja pelleilevät asuntovaunuissaan, käyvät ehostautumassa, tekevät jakson kommenttiraidan ja niin edelleen. Lisäksi on vielä Gag Reel eli epäonnistuneita kohtauksia, kuvagalleria ja vaihtoehtoisia kohtauksia jotka eivät päätyneet lopullisiin jaksoihin.

Supernatural on erinomainen sarja. Mukana on paljon huumoria, jopa kohtuullisesti jännitystä ja muutenkin hyvä meno erinomaisen rock-musiikin ansiosta. Veljekset esiintyvät useimmiten väärennetyillä nimillä ja katsojan onkin aina hauska seurata, että keiltä rock-legendoilta nimet ovat lainattuja. Aiemmalla katsomiskerralla keskityin ehkä liikaa sen kritisoimiseen että sarjan pojat ovat vain jotain naisia varten laitettuja prettyboyita mutta nyt kun heitä on nähnyt pidemmänkin aikaa niin kyllähän he ovat muutenkin ihan asiansa osaavia näyttelijöitä sekä hahmoja. Tähän lopuksi sanon vielä teille kaikille Supernaturalin faneille, että suosittelen ostamaan tuotantokaudet ihan kaupasta, sillä niiden mukana tulevat extrat ovat todella hyvää settiä!

Katsottu: 4400 kaudet 1-4

Blogini puolella on ollut viime aikoina hieman hiljaisempaa etenkin mitä tulee TV-sarjojen esittelyyn. Aikaa on ollut rajallisesti ja se vähäinen on mennyt yhden televisiosarjan parissa, nimittäin 4400-nimisen sarjan. Kyseisestä sarjasta löytyy kaikki neljä tuotantokautta Netflixin puolelta, mutta nyt sekin urakka on ohi ja voin tehdä lyhyen yhteenvedon näkemästäni.

Sarja alkaa tilanteesta, jossa 4400 ajan saatossa kadonnutta ihmistä palautetaan kerralla Yhdysvaltojen Seattlessa sijaitsevalle rannalle. Pian huomataan, että osa palanneista ihmisistä omaa yliluonnollisia kykyjä ja kuten amerikkalaiseen tapaan kuuluu, heitä aletaan pelkäämään, syrjimään ja vainoamaan. Palanneita puolustamaan nousee pian Jordan Collier (Billy Cambell), joka alkaa ajamaan vainottujen etuja perustamalla heille mm. oman keskuksen suojapaikaksi. Tämän karismaattisen miehen asema nouseekin sarjan edetessä melkein messiaaniseksi. Palanneiden yhteiskuntaan sopeutumisen lisäksi sarjan aikana pohditaan mm että missä ihmiset oikeasti olivatkaan poissa ollessaan, miksi heidät palautettiin ja mikä on ihmiskunnan tulevaisuus, jos osa ihmisistä omaa supervoimia ja toiset eivät. 

Varsinaisia päähenkilöitä sarjassa ovat kuitenkin Tom Baldwin (Joel Gretsch) ja Diana Skouris (Jacqueline McKenzie), jotka ovat kotimaan turvallisuuden alajaoston NTAC:in agentteja, joiden tehtäviä ja yksityiselämien kamppailuja sarjassa seurataan. Muita merkittäviä hahmoja sarjassa ovat mm. Tomin parannustaidot saava sisarenpoika Shawn (Patrick Flueger) sekä (Tomin) koomasta heräävä poika Kyle (Chad Faust), tulevia tapahtumia näkevä tyttö Maia (Conchita Campbell) sekä tuore pariskunta Richard (Mahershalalhashbaz Ali) ja Lily (Laura Allen).

Sarja alkoi mielestäni kiinnostavalla tavalla kuten kaikki muutkin sarjat/elokuvat joissa kaikkea ei ole selitetty. Juoni etenee tasaiseen tahtiin ja kauden päätösjaksoissa olevat cliffhangerit nytkäyttivät tapahtumia aina reilummin eteenpäin. Valitettavasti mikään hyvä ei ole ikuista ja neljännellä ja samalla viimeisellä kaudella jaksot eivät vain olleet enää samaa tasoa kuin aiemmilla kausilla. Sarjan lopetuskaan ei ollut kovin kummoinen, tosin ilmeisesti sarjallalle oltiin suunniteltu alunperin jatkoa ja siksi kausi loppui nopeasti tulleen lopetuspäätöksen vuoksi kuin seinään. Jos kuitenkin katsoo vaikka kaksi tai jopa kolme ensimmäistä kautta, niin sarja on sangen viihdyttävä ja suosittelen paremman tekemisen puutteessa...

Katsottu: Stargate

Olen katsellut alkukesästä Stargate SG-1 -nimistä televisiosarjaa ja vihdoinkin sain hyppysiini myös koko sarjan aloittaneen elokuvan niin pitihän senkin sitten katsoa. Olen siis katsonut kyseisen elokuvan jo lukuisia kertoja mutta jospa suhtautuminen olisi erilainen nyt TV-sarjan katsomisen jälkeen.

Elokuva alkaa siitä kun kuuluisan arkeologin tytär Catherine Langford (Viveca Lindfors) pyytää egyptologi ja kielitieteilijä Daniel Jacksonia (James Spader) auttamaan erään löydöksensä kanssa. Löydös on jo 20-luvulla Egyptista kaivetti jättikokoinen metallirengas jonka nimetään myöhemmin tähtiportiksi. Jackson ratkaisee tähtiportin arvoituksen ja avaa reitin toisessa galaksissa sijaitsevalle planeetalle. Mukaan tiedusteluretkelle lähtee eversti Jack O'Neil (Kurt Russell) sekä kourallinen muita sotilaita. Matkaan mahtuu luonnollisesti useita ongelmia sillä ensinnäkin paluu takaisin maahan ei onnistukaan aivan niin helposti kuin oltiin suunniteltu ja planeetan väestöä terrorisoiva Ra-jumalaksi itsensä tituuleerannut herra saapuu myös sopivasti paikalle. 

Elokuvia pitäisi kai katsoa omana kokonaisuutena mutta tätä leffaa katsoessa en voinut olla vertailematta sitä Stargate: SG-1 -sarjaan. Kurt Russelin esittämä O'Neil on erittäin tunteettoman, masentuneen ja itsetuhoisen oloinen verrattuna Richard Dean Andersonin esittämään hahmoon ja Kurtin hahmolta ei pahemmin vitsejä irtoa. Daniel Jacksonien vertailu on itselleni hieman vaikeaa sillä sekä elokuvan Spader että sarjan Michael Shanks tekivät hyvää työtä. Ehkä tykkäämiseni kallistuu hieman Shanksin puolelle koska hän oli välillä jopa hauska eikä muutenkaan samanlainen nössö kuin Spaderin tulkinta hahmosta. Muissa näyttelijöissä on sellainen hauska yksityiskohta että vaikka pääroolien näyttelijät vaihtuvatkin elokuvan ja sarjan välillä  niin ainakin Kasuf (Erick Avari) ja Skaara (Alexis Cruz) jatkavat rooleissaan.

Muistan että Stargate -elokuva oli aikoinaan ihan jees elokuva ja tavallaan se on sitä edelleenkin. Olen vain sattunut tottumaan ja tykästymään SG-1 ryhmän näyttelijöihin jo niin paljon että en pidä enää niin paljoa tylyilmeisestä O'Neilista ja nössöstä Jacksonista. Elokuvasta puuttuu myös samanlainen hömppähuumori mitä on sarjassa. Elokuvan mukana tulevat extrat olivat myös todella vähäiset mikä oli pienoinen pettymys. Jos taas pitäisi sanoa jotain kehuttavaa elokuvasta niin ainakaan pahisten vartijat eivät olleet samanlaista tusinatavaraa vaan jokainen heistä vaikutti erilliseltä hahmolta. Lisäksi kerta kyseessä oli elokuva niin korkeamman budjetin vuoksi tietokonetehosteet näyttivät reilusti sarjaa paremmalta. Lopputuomioni on että onhan tämä ihan hyvä alku koko Stargatelle vaikkakin mielestäni SG-1 onkin viihdyttävämpi.

Katsottu: Babylon 5 - Lost Tales

Lost Tales on Babylon 5:n viimeisin DVD:llä julkaistu ns. elokuva ja näillä näkymin jatkoa ei valitettavasti ole tulossakaan. Perinteisen elokuvan sijaan tämä tuotos koostuu kahdesta lyhyemmästä tarinasta jotka sijoittuvat samalle ajanjaksolle. Näitä tarinoita oli alunperin aikomus tehdä enemmänkin (liittyen mm. Garibaldiin ja Mollariin) mutta näihin kahteen tarinaan on nyt tyytyminen.

Ensimmäisessä tarinassa eversti Elizabeth Lochley (Tracy Scoggins) on valmistautumassa Tähtienvälisen Allianssin 10-vuotisjuhlaan, mutta sitä odotellessaan hän kutsuu Maasta papin nimeltä Isä Cassidyn (Alan Scarfe) avukseen. Simon Burke (Bruce Ramsay) Babylon 5:n henkilökunnasta on alkanut käyttäytymään oudosti ja Lochley epäilee tämän olevan riivattu. Kaksikko koittaa selvittää että onko Burke oikeasti riivattu ja jos onkin niin mitä hänelle voi tehdä.

Toisessa tarinassa Sheridan (Bruce Boxleitner) on tulossa samaiseen 10-vuotisjuhlaan. Teknomaagi Galen (Peter Woodward) ottaa häneen yhteyttä ja näyttää hänelle vision jonka mukaan Centaurien tuleva keisari Vintari (Keegan Macintosh) tekee suurhyökkäyksen parinkymmenen vuoden kuluttua. Galenin ehdotus Sheridanille on se, että tämä murhaa tulevan vielä prinssinä olevan Vintarin juhlissa. Sheridan potee vierailun aikana moraalista kamppailua että toteuttaako hän Galenin suunnitelman vai keksiikö hän tilalle jonkun vaihtoehtoisen ratkaisun.

Mukana on extroina useampikin dokumentti. Yhteensä 17-minuuttisessa jutuissa J. Michael Straczynski ja Bruce Boxleitner keskustelevat kahdestaan, Tracy Scoggins esittelee lavasteita, avustajia, Keegan Macintoshia ja lopuksi JMS keskustelee vielä Peter Woodwardin kanssa. Toisessa 13-minuuttisessa koskettavassa jutussa JMS, Boxleitner ja Scoggins muistelevat edesmenneitä näyttelijöitä Andreas Katsulasia (G'kar) ja Richard Biggsia (Franklin). Kolmannessa 21-minuuttisessa jutussa JMS esittelee mm. lavasteita, tietokonetehosteita ja sukista tehtyjä käsinukkenäyttelijöitä. Viimeisessä 18-minuuttisessa jutussa JMS vastailee fanien esittämiin kysymyksiin. 

Lost Tales on elokuvana mielestäni "ihan OK" paketti, ei loistava mutta ei täysin huonokaan. Suurin ongelma on jaksojen kesto, kahteen tarinaan (yhteensä vähän yli tunti) kun ei paljoa sisältöä kerkeä mahduttamaan. Ensimmäinen tarina on vieläpä melko tylsä, joten jälkimmäiselle tarinalle jäi korkeat odotukset. Onneksi jälkimmäisessä oli hyviä pohdintoja ja tavallaan herätti jopa sympatiaa ja ymmärrystä nuorta Centauri-prinssiä kohtaan vaikka hänen tulevat hirmuteot olivatkin tiedossa. Erityismaininnan saa elokuvan extrat koska kuten aiemminkin niin tälläkin kertaa JMS on todella hauska mies ja tällä kertaa hän on mukana melkein jokaisessa dokumentissa eli loistavaa viihdettä luvassa.

Katsottu: Babylon 5 - A Call To Arms

Katselin jo aiemmin viimeiset B5 -kaudet ja elokuvat loppuun mutta runoilut niistä tänne blogin puolelle ovat hieman viivästyneet, mistä suuret pahoittelut. Jäljellä olevista ensimmäisen kirjoituksen oli aikomus julkaista jo maanantaina mutta laiskuus iski ja koitan saada nämä loput nyt lähipäivinä kuitenkin ulos. Nyt olisi vuorossa Babylon 5:n kolmen elokuvan setin viimeisin elokuva A Call To Arms. Kyseessä on samalla johdatus Babylon 5:n myöhemmin julkaistuun Spin-offiin Crusaderiin joka valitettavasti pyöri televisiossa vain ensimmäisen kauden ajan. 

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat viisi vuotta Tähtienvälisen Allianssin perustamisen jälkeiseen aikaan eli neljä vuotta varsinaisen sarjan jälkeen. Michael Garibaldi (Jerry Doyle) on nykyään Edgar Industriesin johtaja ja yritys on saanut tehtäväksi rakentaa ensimmäistä kertaa Maan, Minbarien ja Vorlonien teknologiaa yhdistäviä avaruusaluksia Allianssin käyttöön. Garibaldi on tarkastamassa Excalibur -aluksen valmistumista Allianssin presidentti John Sheridanin (Bruce Boxleitner) kanssa kun teknomaagi Galen ottaa häneen yhteyttä ja varoittaa Maata mahdollisesti kohtaavasta tuhosta ja vain Sheridan pystyy estämään tapahtuman muutaman muun henkilön avustuksella. Galen käskee Sheridania palaamaan Babylon 5 -asemalle jossa hän kohtaa kyseiset henkilöt eli varkaan nimeltä Dureen Nafeel (Carrie Dobro) ja maanvoimien kapteenin Andersonin (Tony Todd) ja yhdessä he alkavat selvittelemään miten voisivat estää tuhon.

Elokuvan extrat ovat parempia aiempien B5-elokuvien extroihin verrattuna. J. Michael Straczynski esittelee muutaman muun päätekijän kanssa elokuvaa. Mukana on lisäksi elokuvan kommenttiraita, jolla puhuvat JMS ja elokuvan ohjaaja Michael Vejar. Viimeisenä on Creating The Future -dokumentti jossa JMS, tuottaja John Copeland ja muut kertovat miten he suunnittelivat B5-universumin tulevaisuuden, teknologiaa ja avaruuden fysiikkaa. Dokumentti on "vain" noin 8 minuuttia pitkä mutta erittäin mielenkiintoinen.

Kyseessä on yksi Babylon 5:n parhaimmista elokuvista heti Tie Babyloniin -leffan jälkeen. Moni vanha tuttu näyttelijä on valitettavasti poissa mutta heidän sijaan mukana on yksi lempinäyttelijöistäni eli Tony Todd sekä Crusaderissakin nähtävä Peter Woodward (Galen). Elokuvan lopputapahtumat ovat normaalia synkemmät mutta tarkoituksena olikin pohjustaa niillä alku uudelle Crusader-sarjalle. Tämän elokuvan kannattaa ehdottomasti katsoa etenkin jos olet katsonut itse B5-sarjan.

Katsottu: Babylon 5 - The Legend of the Rangers

Esittelin aiemmin Babylon 5 -sarjan tuotantokausia ja siihen liittyviä elokuvia. Muutama elokuvista jäi vielä käymättä läpi joten tässä on niistä eräs eli The Legend of the Rangers. Tämän leffan oli tarkoitus olla samalla uuden spin-offin pilottijakso mutta uusi sarja ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Tämä ei sinällään ihmetytä minua ollenkaan koska elokuva ei ole laadullisesti lähestkään samaa tasoa muun Babylon 5 -tuotannon kanssa.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Varjosodan jälkeisiin aikoihin, kun Rangersit ovat ottaneet tehtäväksi ylläpitää Tähtienvälisen Allianssin alaisuudessa rauhaa. Rajavartija nimeltä David Martel (Dylan Neal) saa komennettavakseen Liandra -nimisen aluksen ja heidän tehtäväksi tulee saattaa diplomaattialusta mukaanlukien G'karia salaiseen paikkaan. Kaikki ei tietenkään mene aivan suunnitelmien mukaan pian muinainen rotu nimeltä Käsi hyökkää diplomaattien kimppun ja Liandran tehtäväksi tuleekin hengissä selviytyneiden diplomaattien pelastaminen.

Mistähän alottaisin elokuvan vikojen luettelemisen. Ehkä totean vaan että juoni on kliseinen, hahmot tylsiä ja avaruusaluksella käytetty taistelujärjestelmä aivan käsittämättömän koominen typeryydessään (http://www.youtube.com/watch?v=ZapAjjTDbh4). Melkein ainoa myönteinen asia elokuvassa on G'karin (Andreas Katsulas) hahmo joka koittaa pelastaa sen mitä pelastettavissa enää on, mutta se ei taida enää riittää. Mitään extrojakaan ei tule elokuvan mukana, joskin ehkä se on vain hyvä asia niin pääsee katselemaan parempia elokuvia. Suuresta Babylon 5 -faniuudestani huolimatta suosittelen tätä tekelettä VARAUKSELLA vain niille jotka periaatteen vuoksi haluavat ehdottomasti nähdä kaikki B5-tuotokset. 

Katsottu: Babylon 5 - The River of Souls

The River of Souls on Babylon 5:n kolmas TV-elokuva ja sijoittuu katsomisjärjestyksessä ja ajallisesti viidennen tuotantokauden loppuun. Elokuva tehtiin koska ensimmäisellä kaudella esiintyneet Sielunmetsästäjät olivat fanien keskuudessa suosittuja ja heidät haluttiin mukaan sarjaa vielä kerran. Näyttelijöiksi on saatu parikin suurempaa nimeä mutta se ei välttämättä takaa parasta lopputulosta kuten tämä elokuva osoittaa.

Elokuva kertoo Tri Robert Bryson -nimisestä (Ian McShane) arkeologista joka, löytää muinaisista raunioista lasipalloja joiden hän epäillään sisältävän sieluja. Jos epäilys osoittautuu todeksi, saattaa hän keksiä miten ratkaista ikuisen elämän arvoituksen mutta hänellä alkaa käymään aika vähiin sillä hänen uusi työnantajansa Michael Garibaldi (Jerry Doyle) haluaa saada välittömästi selvityksen projektin tuloksista tai lopettaa sen rahoittamisen. Tilannetta mutkistaa myös Sielunmetsästäjä (Martin Sheen) joka saapuu Babylon 5 -asemalle varastetun sielupallon perässä.

Lisäksi asemalla on ongelmia maallisemmalla tasolla kun selviää että siellä toimii virtuaalinen bordelli. Kapteeni Lochleyn (Tracy Scoggins) mielestä liiketoiminta on laiton ja pitäisi lopettaa välittömästi mutta yrittäjä onnistuu kiemurtelemaan vaatimuksista ja palkkaa vielä hankalan asianajajan ajamaan oikeuksiaan. Käsittämätöntä mutta totta...  nämä kaksi tarinaakin nivoutuvat lopulta yhteen.

Elokuvan juoni on melko perinteistä B5 -jaksojen tasoa ja siinä käsitellään pääasiassa elämänkatomuksellisia uskomuksia kuten että onko kuoleman jälkeen elämää. Ian McShanen roolisuoritus on ihan hyvä mutta Martin Sheenin kaltaisen arvostetun näyttelijän näkeminen pökkelömäisesti esiintyvänä Sielunmetsästäjä aiheutti lähinnä hilpeitä ajatuksia. Sheenin luonnenäyttelystä huolimatta on tämä silti menettelevä leffa, ainakin parempi kuin seuraavaksi esittelyvuorossa oleva Legend of the Rangers.

DVD-levyllä olevat bonusmateriaalit ovat melko vähäiset sisältäen vain kommenttiraidan. Levyn koteloon on laitettu ilmeisesti vahingossa virheelliset tiedot ja oikeasti kommenttiraidalla keskustelevat J. Michael Straczynski, ohjaaja Janet Greek sekä Tracy Scoggins. Kommenttiraidalla mm. kehutaan kilpaa miten hienoa oli että Martin Sheen oli mukana.

Katsottu: Babylon 5 kausi 5

Seuraavaksi TV-sarjojen esittelyssä on Babylon 5:n viides eli viimeinen tuotantokausi. Kausi on siinä mielessä outo että tapaus että sarjan päätarinana pidetty varjosota  saatiin päätökseen jo edellisellä kaudella, samoin ongelmat Maapallolla ratkaistiin. Yleensä tarinat loppuvat heti ratkaisevien taisteluiden jälkeen mutta Babylon 5:ssä jälkimaininkeja ja tulevaisuuden rakentamista kuvataan vielä kokonaisen tuotantokauden verran.

Varjot ja Vorlonit ovat hätistelty nyt siis pois galaksistamme, samoin diktaattorimaisesti hallitsevan presidentti Clarkin hirmuvalta on ohi kun Sheridan (Bruce Boxleitner) sotavoimineen hyökkäsi vapauttamaan Maan. Sankariteostaan huolimatta Sheridan joutuu luopumaan tehtävistään Babylon 5:llä mutta saa samalla toisen ja vielä paremman pestin uuden Tähtiallianssin johtajana. Keskittyessään uuden Allianssin johtamiseen hän jättää Babylon 5:n kapteeni Elizabeth Lochleyn (Tracy Scoggins) johdettavaksi.

Eräs Lochleyn kohtaama kriisi liittyy Psi Corpsin vainoamiin telepaatteihin jotka etsivät turvapaikkaa. Psi Corpsin Besterin painostuksesta huolimatta Lochley antaa telepaattien asua Babylon 5 -asemalla mutta asiat mutkistuvat kun joukon johtaja Byron (Robin Atkin Downes) alkaa käyttämään laittomia keinoja saadakseen tahtonsa lävitse.Byron nimittäin saa selville erään ikävän asian Vorloneista ja koska he eivät ole enää paikalla vastaamassa teoistaan, Byron päättää laittaa muut rodut vastuuseen asiasta ja siitähän ei tietenkään hyvää seuraa.

Toinen kauden juoni liittyy Centaurien tasavallan tapahtumiin. Heidän uusi keisari Regent (Damian London) alkaa käyttäytymään oudosti ja Centauri eristäytyy kaikesta muusta maailmasta ja hankkii paljon vihollisia toiminnoillaan. Pian Londolle selviää että muutoksen takana ovat Varjojen liittolaiset Drakhit. Muiden rotujen edustajat eivät kuitenkaan tiedä tätä ja käynnistävät kostohyökkäyksen Centaurien kimppuun tuhoisin seurauksin.

Rehellisesti sanoen tämä viimeinen kausi on mielestäni sarjan huonoin vaikkakin sillä on ajoittain hetkensä. Tunnelma alkaa olemaan haikea kun osa hahmoista poistui jo edellisen kauden lopussa ja osa tekee pikkuhiljaa poistumistaan asemalta pitkin kautta. Sheridan ja Delenn keskittyvät Allianssin hoitamiseen ja Michael Garibaldi (Jerry Doyle) siirrytyy liikemieheksi Marsiin. Tilannetta ei paranna se että en vain tykännyt kauden ensimämisellä puoliskolla käsiteltävästä telepaattikriisistä ja etenkään lipevästä Byronista. Kannattaa tämäkin kausi kuitenkin katsoa kunhan ei pidä odotuksia aivan samalla tasolla kuin mitä aiemmilla oli. Onneksi kauden lopetus oli kuitenkin erinomainen ja koskettava, juuri sopiva yhdelle kaikkien aikojen parhaistaista TV-sarjoista!