Kesälomani alkoi tuossa muutama päivä sitten ja ajattelin käyttää osan siitä elokuvien katseluun. Pelien lisäksi nurkissani pyörii nimittäin iso kasa elokuvia koskemattomana, joten nyt kun aikaa on kerrankin reilusti, niin ajattelin alkaa käymään läpi näitä arkistojen "helmiä". Yhtenä näistä elokuvista on Fargo. Kyseistä leffaa suitsuteltiin jo 90-luvulla, joten ehkä viimeistään nyt 20 vuotta myöhemmin olisi hyvä tarkastaa se itsekin.
Elokuva kertoo huonoja bisneksiä tehneestä Minnesotalaisesta autokauppiaasta Jerry Lundegaardista (William H. Macy), joka on joutunut pahoihin rahaongelmiin. Ratkaisuksi näihin ongelmiin hän saa kuningasidean - hän palkkaa Fargo-nimisestä kylästä pari pikkurikollista (Steve Buscemi ja Peter Stormare) kidnappaamaan oman vaimonsa, jotta rikas appiukko (Harve Presnell) maksaisi lunnaat ja osa näistä rahoista livahtaisi samalla Jerryn taskuun. Kun kuvioissa on pari holtitonta rikollista, kaikki ei mene tietenkään kuin elokuvissa (pun intended) ja tapahtumat hieman eskaloituvat. Miehet jättävät jälkeensä kasan ruumiita ja tämä herättää raskausajallaankin työskentelevän poliisipäällikön Marge Gunderin (Frances McDormand) huomion ja johtolangat osoittavat lopulta aina Jerryyn asti.
Elokuvalla oli mielessäni jonkinmoisia ennakkopaineita, sillä samanlaisen leffamaun omaava koulukaverini hehkutti sitä aikoinaan kovasti ja samoin kehumista on tehnyt moni muukin taho. Elokuva sai lisäksi Oscarit parhaasta naispääosasta sekä käsikirjoituksesta ja leffassa on lisäksi eräs itseäni myöhempinä vuosina kiinnostanut näyttelijä, nimittäin Peter Stormare. Valitettavasti Peterin suoritus ei ollut näköjään tuolloin vielä yhtä eläväinen ja persoonallinen, mihin olen itse hänessä tottunut myöhempinä vuosina tykkäämään. Onneksi poliisipäällikkö Marge oli huolettomalla asenteella ja ehkä jopa ylitseampumalla jaa jaa jaa -puhetavan matkimisellaan ihan hauska hahmo ja pelasti muuten aika keskinkertaisen elokuvan "ihan hyvä" -tasolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti