En ole lapsuudessani katsonut paljoa jännityselokuvia tai TV-sarjoja, mutta yksi mieleeni jääneistä oli Ismo Sajakorven käsikirjoittama ja ohjaama Painajainen. Joku aika sitten selvisi, että tätä minisarjaa myydään nykyään Merkitty -elokuvan kanssa DVD-muodossa. Tuossa viikko sitten iski into palata takaisin lapsuuden jännityksen hetkiin ja tilasin kyseisen elokuvan saadakseni selville, että oliko se nyt sitten miten jännä sarja loppujenlopuksi.
Painajainen kertoo taidemaalari Kai Merilästä (Eero Melasniemi), joka joutuu pienellä paikkakunnalla auto-onnettomuuten ja sen johdosta vaipuu koomaan seitsemäksi kuukaudeksi. Palatessaan tajuihin hän huomaa kärsivänsä myös muistinmenetyksestä - hän ei muista ketään kyläläisiä eikä erityisestikään onnettomuutta edeltäviä tapahtumia. Merilä palaa asumaan syrjäiseen ja sähköttömään huvilaansa ja toipumaan tapahtumista. Hän saa pian toimeksiannon maalata taulu rikkaan pariskunnan edellisenä kesänä kadonneesta tyttärestä. Merilä alkaa näkemään kuitenkin pelottavia harjoja tästä kadonneesta neitokaisesta ja tajuaa pian tunteneensa tämän kylän villin neitokaisen paremmin, kuin antaa muille ymmärtää.
Katsottuani tämän yhteensä 3 tuntia kestävän minisarjan fiilikseni ovat hieman ristiriitaiset. Näyttelijöiden työskentely on melko pökkelömäistä, erityisesti Johanna Raunion esittämällä farmaseutilla, joka iskee silmänsä Meriläiseen. Elokuvan vanhat ja pimeät rakennukset ovat kuitenkin edelleenkin yhtä puistattavat kuin muistan lapsuudestani ja elokuva olisi vielä kuumottavampi, jos en olisi nähny sitä aiemmin. Vaikka elokuvassa onkin sitä kuuluisaa Suomi-laatua (ei välttämättä kehu), niin suosittelen katsomaan tämän jos haluat hiemankin vaihtelua perinteisiin Suomalaisiin elokuviin tai TV-sarjoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti