Näytetään tekstit, joissa on tunniste battlestar galactica. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste battlestar galactica. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. lokakuuta 2012

Katsottu: Battlestar Galactica - The Plan


Tuli katsottua viimeisinkin tuotos Battlestar Galactica -sarjasta eli The Plan -elokuvan. Tätäkään kirjoitusta ei kannata lukea, jos et ole nähnyt sarjaa neljännelle tuotantokaudelle etkä halua spoilaantua.

Elokuva alkaa kohtauksesta, jossa kaksi Number Onea on paljastunut Cyloniksi ja odottaa teloitusta joutumalla Taisteluplaneetta Galactican ilmalukkoon. Viimeisinä hetkinään toinen heistä myöntää Cylonien tehdessä virheen hyökätessään ihmiskunnan kimppuun ja tästä alkaa koko elokuvan mittainen muisteluosuus sarjan siihen asti käydyistä tapahtumista, joskin tällä kertaa tapahtumat esitetään Cylonien näkökulmasta.

Cyloneita on soluttautunut jopa laivastossa useampaan paikkaan kuin mitä sarjassa näytettiin ja elokuvassa päästään seuraamaan TV-sarjassa nähtyjen tapahtumien lisäksi mm. Samuel Andersin vastarintaliikkeen taisteluita Capricalla, Tyrolin työkaverin Gianna O'Neillin (toinen naisista jotka pilottijaksossa voitti arvonnassa paikat pois Capricalta) mahdollisia kytköksiä Cyloneihin sekä Cylonien salakerhon juonitteluja Galacticalla.

Elokuvassa keskitytään pääasiassa Cyloneihin ja Number Threetä lukuunottamatta kaikki ovatkin mukana uusissa materiaalissa. Osa sarjan päänäyttelijöistä (mm. Three, Apollo, Starbuck ja Helo) ei ole ollut mukana elokuvan teossa ja esiintyvät vain sarjasta otetuissa videoklipeissä.

The Plan ei tuo mielestäni kovinkaan paljon uutta BSG-sarjaan ja näyttelysuorituksetkin oli melko tasapaksua . Cylonien suurehko määrä laivastossa tosiaan yllätti minut ja herätti ihmetystä, kun eivät jääneet helpommin kiinni. Ei tämä mikään elämää suurempi elokuva ole, mutta BSG-aiheen vuoksi katsoi kuitenkin ja musiikki sekä erikoisefektit tässä sarjassa on ollu aina loistavia.

torstai 4. lokakuuta 2012

Katsottu: Battlestar Galactica - Razor

Eilen tuli katsottua loppuun Battlestar Galactican, mutta vielä oli jäljellä sarjan kaksi TV-elokuvaa eli Razor ja The Plan, joista nyt käsittelen Razorin. Ensimmäisenä haluaisin huomauttaa siitä että jos et ole vielä katsonut sarjaa toisen kauden Captain's Hand -jaksoon (s2e17) asti etkä halua spoilaantua, suosittelen lopettamaan lukemisen tähän. Vaikka pyrinkin olemaan kertomatta suurempia yksityiskohtia tapahtumista, saattavat nekin vähät paljastaa turhan paljon kyseisistä jaksoista.

Razor kertoo Taisteluplaneetta Pegasus -aluksen henkilöstöstä ja ympärillä olleista tapahtumista sekä nyt että menneisyydessä. Pegasus oli Amiraali Helen Cainin (Michelle Forbes) komentama alus, joka liittyi laivueeseen ja otti ylempiarvoisena johdon komentaja William Adamankin ohi. Liittolaisuus ei ollut kuitenkaan mieluinen, sillä Cain oli julma, vain oman aluksensa etua tavoitteleva johtaja joka pystyi hirvittäviin tekoihin vain pitääkseen kurin yllä. Kaikki päättyi  Cainin kuolemaan ja nyt laivaston johtajaksi ja amiraaliksi noussut William Adama laittoi poikansa majuri Lee Adaman Pegasuksen uudeksi komentajaksi.

Lee Adama etsii itselleen apulaisjohtajaa ja itselleen etäisemmän miehistön vuoksi haluaa tehtävään Pegasuksen upseerin. Suorapuheinen Kendra Shaw (Stephanie Jacobsen) tekee häneen vaikutuksen ja saakin tehtävän. Hän kertoo takaumin Cainin julmuuksista sekä Pegasuksen tapahtumista. Välillä palataan nykyaikaan jossa Kendra ja Starbuck selvittelevät välejään ja pääseepähän William Adamakin muistelemaan menneitä ensimmäisen Cylon-sodan ajoilta. Vaikka elokuvassa kerrotaankin Cainin teoista, koitetaan siinä ilmeisesti jotenkin puolustella tai ainakin selittää että miksi hän käyttäytyi niinkuin käyttäytyi.

Näyttelijöistä täytyy sanoa, että Michelle Forbes on ollut yksi _naispuolisista_ lempinäyttelijöistäni vaikken osaakaan perustella sen kummemmin. Ensimmäisen kerran näin hänet joskus 90-luvulla kesällä pyörineessä Guiding Light -saippuasarjassa joka korvasi Kauniit ja Rohkeat kesän ajaksi. Sen jälkeen olen nähnyt hänet ainakin sellaisissa tuotannoissa kuin Kalifornia, Star Trek TNG, 24, Prison Break ja Lost. Eihän tuo mikään luonnenäyttelijä ole, mutta hauska nähdä silti aina. Elokuvan päähenkilö jäi mielestäni melko vaisuksi eikä tuonut mukaan oikein muuta kuin toisteli Cainin kertomia oppeja (joihin elokuvan nimi viittaa). Vakionäyttelijöistä eniten ovat esillä molemmat Adamat, Starbuck, Number Six ja Eight. Suurin harmituksen aihe on ettei suurinta suosikkiani eli Saul Tighiä ollut mukana tai en ainakaan huomannut.

Elokuva ei ole mitenkään merkittävä sarjan kokonaisjuonen kannalta eli ei ole mikään pakollinen katsottava. Se tuo kuitenkin hieman lisävaloa muutamien hahmojen taustoihin, joten BSG-trivian ystävien kannattaa katsoa elokuva. Elokuvassa vilahtelee myös Centurion -robottien vanhemmat mallit, jotka valitettavasti ovat mielestäni uskottavuudeltaan todella paljon tökerömpiä kun sarjan nykyaikaisemmat versiot. Ei tämä leffa huono ole, tosin ei mikään loistavakaan... sellainen menettelevä.

Katsottu: Battlestar Galactica kaudet 1-4

Kirjoitin pari kuukautta sitten Battlestar Galactican aloittaneesta minisarjasta, joten tämä esittely on osittain toistoa aiemmasta kirjoituksesta. Tuon jälkeen olen katsonut sarjan jaksoja melkein päivittäin ja nyt sain neljä tuotantokautta kestäneen uurastuksen valmiiksi, jos näin loistavan televisiosarjan katsomisessa nyt voi edes puhua uurastuksena. Pari kertaa saatoin ehkä nukahtaa kesken jakson, mutta syynä saattoi olla peiton alta katsominen ja yleinen väsymys eikä jaksojen tylsyys. Katsominen ei ole tosin vielä aivan täysin finito, koska jäljellä on vielä sarjan kaksi elokuvaa Razor ja The Plan, mutta niistä tarkemmin sitten myöhemmin.

Minisarjan aikana ihmisten rakentamat ja sodan jälkeen pois karkoittamat Cylon -robotit hyökkäsivät takaisin Kobolin 12. siirtokunnan planeetoille. Melkein koko ihmisväestö tuhottiin, mutta isokokoinen joskin museokuntoinen sota-alus Taisteluplaneetta Galactica sekä joukko pienempiä siviilialuksia pääsivät pakenemaan. Ihmiskunnasta ollessa jäljellä vain 50.000 ihmistä ja mahdollisuuksien taistella Cyloneita vastaan ollessa olemattomat laivaston johtajat päättivät luopua kodistaan ja lähteä etsimään legendaarista Maa-planeettaa uudeksi asuinsijakseen.

Cylonit eivät tietenkään anna ihmisten paeta rauhassa vaan lähtevät jahtaamaan heitä ja ihmisillä onkin suuri vaikeus karistaa koneet perästään. Tilannetta ei paranna myöskään pian ilmaantuvat epäilykset siitä että laivaston mukana on jo täysin ihmisiltä näyttäviä Cyloneita ja kukaan ei tiedä miltä ne tarkemmin näyttävät. Robottien lisäksi ongelmia aiheuttavat ison laivaston vaatimat elintarvike- ja polttoainemenot sekä poliittiset konfliktit. 

Sarja on täynnä erinomaisia hahmoja joista suureen osaan tutustuttiin jo minisarjan aikana. Edward James Olmos komentaja/amiraali Adaman roolissa on sarjan karismaattisin hahmo, fiksu, jämäkkä ja juuri sellainen josta ei keksi pahemmin kielteistä sanottavaa. Mary McDonnelin näyttelemä presidentti Laura Roslin toimii Adaman sotilasjohtajuuden vastapainoksi siviilijohtajana. Eri näkökulmistaan huolimatta pari tulee kuitenkin niinkin hyvin toimeen että kaikki kaudet kestävä rakkaustarina saadaan luonnollisesti aikaiseksi. Hyviä hahmoja sarja on täynnä mutta eräs lempityypeistäni (Adaman ohessa) on ollu Michael Hoganin esittämä Saul Tigh, joka on eversti, apulaisjohtaja sekä Adaman paras ystävä. Hän ärähtelee alaisilleen, on juoppo, ei kestä kritiikkiä ja monia muita huonoja luonteenpiirteitä. Silti hänen ystävyytensä ja uskollisuutensa Adamaa kohtaan vastoinkäymisistä huolimatta olivat todella sykähdyttävä asia ja teki hänestä hienon miehen.

Kuten sanottu, BSG on todella loistava sarja johon suosittelen tutustumaan vaikkei yleensä olisikaan katsonut scifiä. Sarja etenee tasaisella korkealla laadulla ensimmäiset kolme kautta, jonka jälkeen valitettavasti neljännen taso hieman laskee koska sarjaa alettiin lopettamaan ja juonikuviot piti kuroa umpeen. Yleisesti ottaen juoni on kuitenkin hyvä, hahmot ovat hyvät, visuaaliset ja musiikilliset tehosteet ovat hyviä ja Uuden Caprican vapautustaistelu on niin eeppinen että jo pelkästään senkin vuoksi kannattaa katsoa. Jos siis arvostat hyviä sarjoja niin tutustu ehdottomasti tähän!

lauantai 11. elokuuta 2012

Katsottu: Battlestar Galactica minisarja (2003)


Muutama vuosi sitten tutustuin pitkän kiertelyn ja kaartelun jälkee Battlestar Galacticaan, jota kaikki nörteiksi itseään tituleeraavat olivat hehkuttaneet. Alkuperäinen sarja pyöri 1978 Sarjan suosiosta kertoo ehkä sekin, että jopa oma isäni oli aiemmin pyytänyt minua nauhoittamaan tämän minisarjan hänelle sen tullessa televisiosta :D Pakkohan sarjaan oli sitten tutustua ja onneksi niin tein, sillä se paljastuikin yhdeksi parhaimmista televisiosarjoista ever. Tämä kirjoitus käsittelee muutama viikko sitten katsomaani Galactican alussa olevaa minisarjaa ja se toimii samalla sarjan pilottijaksona. Aikomus olisi katsoa uusintana vielä neljä varsinaista tuotantokautta ja sarjan kaksi elokuvaa Razor ja The Plan, joten niistäkin tulen kirjoittamaan myöhemmin omat juttunsa. Tällä hetkellä menossa on toinen tuotantokausi, joten aivan mahdottoman kauan ei pitäisi mennä tällä katseluvauhdilla.

Sarjan alussa ihmiskunta on ihmiskunta on asuttautunut Kobolin Kahdelletoista Siirtomaalle  eli 12 erilliselle planeetalle. Legendat puhuvat myös 13. siirtomaasta nimeltä Maa jonne osa ihmisistä lähti aikoja sitten, mutta kukaan ei tiedä Maan sijaintia tai ole edes täysin varma onko sitä olemassa. Kiinnostus Maan löytämiseen lisääntyy kuitenkin kummasti Cylonien tuhotessa ihmiskunnan melkein sukupuuttoon (50 miljardin väestö vähenee noin 50 tuhanteen).

Ihmiset loivat vuosia aiemmin Cylon-robotit sotilaskäyttöön ja työläisiksi, mutta kuten tapaan kuuluu, alkoivat ne kapinoimaan ja kärhämää kutsutaan myöhemmin ensimmäiseksi Cylon-sodaksi. Robotit saatiin kuitenkin ojennukseen ja karkoitettiin kauas pois. Rauhan ylläpitämiseksi osapuolten välille rakennetaan avaruusasema,  jolla osapuolet voivat tavata ja pitää yllä diplomaattisia suhteita. Cylonit osoittavat kiinnostuksensa olemalla tulematta paikalle 40 vuoteen. Kun Cylonit lopulta ilmestyvät paikalle, on jo liian myöhäistä. Robotit ovat päässeet päässeet lamauttamaan ihmisten puolustusmahdollisuudet, antavat ihmisille kunnon selkäsaunan ja ajavat nämä avaruuteen pakomatkalle.

Sarja on täynnä loistavia hahmoja ja näyttelijöitä. Ehdottomasti suosikkini on Edward James Olmosin (sama mies joka oli Miami Vicessa poliisipäällikkönä) näyttelemä komentaja William Adama, joka toimii laivaston asevoimien ja Galactica -aluksen ylipäällikkönä. Vaikka hän alkaakin olemaan jo vanha mies, uhkuu hänestä sellainen karisma ja näyttelijäntaidot että huh! Olmos osaa eläytyä rooliinsa ja hänen suoritusta on ilo katsella. Toinen seniorinäyttelijä on Mary McDonnelin (mm. Tanssii Susien Kanssa -elokuvasta) näyttelemä koulutusministeri Laura Roslin, joka nousee 12 siirtomaan presidentiksi oltuaan vallan perimisjärjestyksessä hulpealla 43. sijalla. Roslin pyrkii olemaan humaani ja diplomaattinen johtaja, joskin saa pakkomielteen Maan löytämisestä kuultuaan ennustuksesta josta saa käsityksen että juuri hänen tulisi johdattaa ihmiskunta Maahan. Kolmas maininnan arvoinen on hieno mies nimeltä Gaius Baltar (James Callis), joka on ennen hyökkäystä suuri julkkis, yleisnero sekä mahdoton naistenmies. Lisäksi hän näkee ihmisnaisen näköisen Cylonin (Tricia Helfer) jota kukaan muu ei näe ja kaiken lisäksi päästi tämän Cylonin  käsiksi puolustusvoimien tietokoneisiin ollen näin (tietämättään) vastuussa Cylonien hyökkäyksestä. Baltar pitää sarjassa enemmänkin comic reliefin roolia.

Sanoin aiemmin Battlestar Galactican olevan yksi parhaista näkemistäni sarjoista ja sille pitäisi kai antaa perustelujakin. Eniten minua on innostanut sarjassa sen niin sanottu realistisuus. Sarjassa ei ammuta millään lasereilla, siirrytä suoraan planeetoille siirtimillä tai suojauduta ydinräjähdyksiltä kömpimällä jääkaappiin. Sarjassa ammutaan ihan normaaleilla ammuksilla ja korkeintaan ydinohjuksilla ja mitä nyt avaruuden fysiikoista tiedän, liikkuvat pienet aluksetkin suhteellisen todentuntuisasti tyhjiössä. Sarjassa käytetty dokumentaarinen kuvaustyyli jopa avaruustaistelukohtauksissa on vain jotain niin upeaa katsottavaa. Minisarjan aikana juoni ei kerennyt etenemään vielä kovinkaan paljoa, vaan siinä keskityttiin enemmän hahmojen luonteiden ja välisten suhteiden kuvauksiin sekä pohdintaan että kuka onkaan oikeasti Cylon. Se puoli kävi kuitenkin selväksi, että huimasta teknologisesta kehityksestä huolimatta uskonnolla on suuri vaikutus ihmisiin ja koomista sinänsä, uskonnollisin taitaa olla Gaius Baltarin Cylon-ystävä.

Suosittelen tätä kaikille hyvien sarjojen ystäville jotka jaksavat seurata useamman tuotantokauden kestävää juonta ja ei tarvitse olla edes mikään genren aiempi fani, sillä Galactica on niin monipuolinen että löytyy seikkailua, toimintaa, draamaa ja hieman komediaakin (lähinnä Baltarin muodossa). Minisarja kestää noin 2 tuntia 55 minuuttia, joten sillä kannattaa selvittää että kolahtaako sarja.