tiistai 4. heinäkuuta 2017

Steamin kesäalen loppukiri


Viime päivät Steamin pelikaupassa on pyörinyt jokavuotinen ja kauan odotettu kesäale. Heidän nykyformaatin mukaan kaikki meneillään olevat pelitarjoukset ovat voimassa koko kampanjan ajan, mutta Steamin etusivulla valokeilaan pääsevät pelit vaihtelevat. Nyt kesäale on kuitenkin päättymässä ja aika halpojen pelien löytämiselle käy vähiin. Jos joku haluaa (ja todennäköisesti tekeekin) tehdä viime hetken ostoksia, koostin alla olevan listan joistakin tarjouksessa olevista peleistä. 

Valinnoissa olen painottanut pelejä, jotka ovat a) omasta mielestäni hyviä b) kuulemani mukaan muiden mielestä hyviä c) erinomaisessa tarjouksessa d) Suomalaisten ihmisten tekemiä. Moni pelisarja on kokonaisuudessaan tarjousessa, näissä tapauksissa olen poiminut sieltä joukosta jonkun yksittäisen pelin jonka uskoisin monia kiinnostavan. Pidemmittä puheitta, tässä joitakin vinkkejä pelihankinnoille.

  • Dark Souls (mm. Dark Souls 3 Deluxe Edition, 42.50 euroa)
  • Witcher (mm. Witcher 3: Wild Hunt GOTY, 25.00 euroa)
  • Tomb Raider (mm. Rise of the Tomb Raider, 20.00 euroa)
  • Dishonored (mm. Dishonored 2, 20.00 euroa)
  • Fallout (mm. Fallout 4, 15.00 euroa)
  • Doom (mm. Doom 2016, 15.00 euroa)
  • Final Fantasy (mm. Final Fantasy X/X-2 HD Remaster, 12.50 euroa)
  • Quantum Break, 18.50 euroa
  • Marvel's Guardians of the Galaxy: The Telltale Series, 15.40 euroa
  • Rocket League, 12.00 euroa
  • The Walking Dead: A New Frontier, 11.50 euroa
  • Cities: Skylines Deluxe Edition, 10.00 euroa
  • Hollow Knight, 9,90 euroa

Tarjouksessa on tottakai paljon muitakin pelejä, joten kannattaa käydä katsomassa niitä itsekin osoitteessa:

P.S. Millaisia pelejä te rakkaat seuraajani hankitte? Oliko jotain sellaisia pelejä, mitä olitte pidemmän aikaa kärkkyneet ja nyt sen sai vihdoinkin halvalla?

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Katsottu: Disney Classics 26 - The Great Mouse Detective

The Great Mouse Detective eli Basil Hiiri, mestarietsivä on Disneyn animaatioelokuva vuodelta 1986. Elokuva pohjautuu Eve Tituksen Basil of Baker Street -nimiseen kirjaan, joka puolestaan pohjautuu löysästi Arthur Conan Doylen Sherlock Holmesin hahmoon. Itse en ole Basilia tainnut koskaan nähdä elokuvaversiona, mutta hahmo vieraili joskus Aku Ankka -sarjakuvien sivuilla ja sieltä hän on itselleni tuttu.

Basil on hiiri, joka elää Lontoossa Baker Streetillä erään kuuluisan ihmissalapoliisin talon hiirenkolossa. Basil on itsekin melkoisen etevä paitsi salapoliisina olemisessa, mutta omaa taitoja myös naamioitumisen, kemistin, viulunsoiton ja ylipäätänsä persoonallisen luonteen saralla. Eräänä sateisena iltana Basilin ovelle kolkuttaa juuri ulkomailta saapunut Tohtori Dawson sekä tämän seurassa pulaan joutunut hiirityttö Olivia Leikinheimo.  Olivian ainoa perheenjäsen leluntekijä isä on kaapattu ja tyttö ei tiedä kuka muu tässä voisi auttaa, kuin kuuluisa mestarietsivä Basil. Basil ei ole tehtävästä aluksi kovinkaan innostunut... kunnes kuulee, että rikoksen takana saattaa hyvinkin olla hänen arkkivihollisensa Professori Ratigan.

Myönnetään etten ole perehtynyt alkuperäiseen Sherlock Holmesiin kovinkaan hyvin ja missasin varmasti monia Holmes-viittauksia. Leffa tuntui siitä huolimatta todella viihdyttävältä tapaukselta. Mielenkiintoisimpana hahmona pidin elokuvan pääkonnaa Ratigania. Ratigan on rikollisista juonistaan huolimatta paitsi herrasmiesmäinen, mutta antaa Basilille myös kovan vastuksen älykkyydellään. DVD:lle olisin toivonut extrana elokuvan kommenttiraitaa (jota siis ei ollut), mutta ainakin siellä oli lyhyet videot etsivätyön historiasta sekä elikuvan tuotannossa.

lauantai 1. heinäkuuta 2017

Mini-NESillä pelattu: Super Mario Bros

Valinta ensimmäiseksi esiteltäväksi peliksi Mini-NESin valikoimasta oli melko itsestäänselvyys. Mikäpä muu peli kuin Super Mario Bros on ollut niin klassikko, että länsimaissa melkein kaikki ihmiset vauvasta vanhuksiin ovat joko pelanneet sitä itse tai ovat ainakin nähneet jonkun muun sitä pelaamassa. Itse taisin tutustua SMB:hen n. 1987 kaverieni luona. He olivat saaneet juuri sen ajan ykköspelilaitteen eli 8-bittinen Nintendon ja voi pojat se oli kova laite se. Tuohon aikaan yhtä hienoa videopeligrafiikkaa oltiin nähty vain pelihalleissa tai minun tapauksessa huoltoasemien peliautomaateissa, koska ikä ei riittänyt pelihalleihin. Nyt sen pelihurmoksen sai myös omaan kotiin eikä laitteeseen tarvinnut survoa edes rahaa. Toiselle paikkakunnalle muuttamisen ja oman Nintendo-laitteen puuttumisen vuoksi pelaamiseen tuli pieni tauko, mutta parin vuoden kuluttua saimme sitten oman NES:n ja Marion seikkailut pääsivät taas jatkumaan. 

Super Mario Bros ei ole Marion ensiesiintyminen, mutta varmasti hänen tunnetuin. Pelin taustatarina kertoo Sienivaltakunnasta, jonne Koopakuningas (myöhemmin Bowser) hyökkää. Koopa muuttaa suurimman osan valtakunnan asukkaista tiiliskiviksi ja kidnappaa Prinsessa Kultakutrin (myöhemmin Peach). Putkimies Mario kuulee Prinsessan ahdingosta ja lähtee veljensä Luigin kanssa pelastamaan tätä.

Pelissä Mario (tai Luigi kaksinpelissä) etenee sivusta kuvattuja oikealle eteneviä kenttiä hyppien ja keräten kolikoita sekä voimaesineitä. Kysymysmerkin muotoisia laatikoita lyömällä näiden sisältä saa lisää kolikoita, tulipallojen heittelyn mahdollistavan tulikukan tai hetkellisen kuolemattomuuden tähti muodossa. Ennalta-arvattavasti liikkuvat viholliset päihitetään hyppäämällä näiden päälle tai heittämällä näitä tulipalloilla tai kilpikonnien kuorilla. Viholliset ovat kuitenkin usein pienempi vaara pelissä ja mielestäni suurempana uhkana toimivat matkan varrella olevat rotkot. Jos Marion liikkumisnopeus ei pysy hanskassa ja vauhtia on joko liian paljon tai liian vähän, kohtalona on rotkoon putoaminen. Mitä pidemmälle peli etenee, sitä uhkarohkeampia hyppyjä Mario joutuu tekemään ja ylänurkassa armottomasti laskeva kello ei helpota tilannetta ollenkaan. Jos Mario etenee liian varovaisesti, aika loppuu kesken ja joutuu kentän aloittamaan aivan alusta uudelleen.

Sienivaltakunta on jaettu kahdeksaan eri maailmaan ja jokainen maailma jaettu neljään kenttään eli kenttiä pelissä on yhteensä 32. Kentät on jaettu aina maanpäällisiin kenttiin, maanalaisiin kenttiin, vesikenttiin sekä linnoihin. Linnojen lopussa Mario kohtaa aina arkkivihollisensa Koopakuninkaan, mutta vasta viimeisestä linnasta löytyy Marion mielitietty.

Ensimmäisen Super Mario Brosin julkaisusta on jo 30 vuotta, joten miten sitten aika on vaikuttanut tästä pelistä saatavaan nautintoon? Pelin grafiikat ovat luonnollisesti melko rujot, mutta toisaalta ne ei haittaa pelaamista ellei siitä tee itse ongelmaa. Pelin juju on kuitenkin maisemien katselun sijaan Marion ripeässä kontrolloinnissa vaarallisten ja nopeasti muuttuvien tilanteiden keskellä. Mielestäni on erittäin hauskaa, ettei SMB ole vieläkään menettänyt hohtoansa, vaan pelillä on edelleen ahkera pelaajakuntansa. 

Vaikeustasoltaan ensimmäinen Mario on todella haastava. Muistan että lapsena peliä pelasi läpi vaikka hampaita pestessään, nyt aikuisena peli on tyssännyt tuskallisen usein viimeiseen kahdeksanteen maailmaan. Oma nemesikseni on erityisesti kentät 8-2 ja 8-3, joissa harmaita hiuksia aiheuttavat erityisesti edeltävässä olevat Bullet Billyt sekä jäljemmässä olevat Vasaraveljekset. Nyt Mini-NESillä pelasin muutaman pelin ja ensimmäisellä kerralla jolla en käyttänyt ollenkaan oikoreittejä pääsin kenttään 7-1. Seuraavalla yrittämällä menin kahden oikoreitin kautta viimeiseen maailmaan ja tie tyssäsi vasaraveljeksiin. Kolmannella yrittämällä menin samaa reittiä, mutta tajusin että riittävän nopeasti etenemällä vasaraveljesten yli pystyy hyppäämään ja tämän jälkeen loppu olikin todella helppoa kun loppulinnan "oikea reittikin" oli vanhassa lihasmuistissa ja kohta oli Prinsessa pitkästä aikaa taas pelastettu.

Super Mario Brosin pariin palaa edelleenkin mielellään aina pienen tauon jälkeen. Suosittelen peliä myös sellaisille, jotka eivät ole pelanneet peliä vielä koskaan. Mitä videopeleihin tulee, kyseessä on aikamme aito klassikkoteos.

Mini-NESillä pelattu

Yksi edellisen ja osittan tämänkin vuoden hypetetyimmistä pelimaailman ilmiöistä oli Nintendon julkaisema pienikokoinen retrokonsoli Mini-NES. Kyseessä on siis alkuperäisen 8-bittisen Nintendon näköinen, joskin pienempikokoinen pelilaite. Tämä laite tarvitsee vain liittää televisioon ja pääset pelaamaan kolmeakymmentä menneiden vuosikymmenten klassikkopeliä. Laitteen kysyntä ylitti kuitenkin tarjonnan ja kaikki halukkaat ei tilauksestaan huolimatta omaa laitettaan saanut. Ikävänä ilmiönä trokaajat huomasivat myös tilanteen ja Internetin huutokauppasivuilla laitteiden hinnat nousivat pilviin.

Itselläni kävi monia muita tilaajia parempi tuuri laitteen saamisen kanssa. Ennakkotilasin Mini-NESin heti heinäkuussa kun se vain oli mahdollista ja kerkesin saamaan laitteen itselleni vielä jouluksi. Aluksi vaikutti siltä että lisäohjaimia en tulisi enää saamaan (kun Nintendo oli jo ilmoittanut lopettaneensa laitteen toimittamisen), mutta onneksi sekin vielä tuli kevään aikana.

Tähän mennessä olen lähinnä testaillut laitteen toimivuutta, mutta halusin saada tähän nyt muutoksen. Nyt lähiaikoina tulen pelailemaan laitteella olevia pelejä ja kirjoittamaan niistä tänne blogin puolelle. Tulen kertomaan mistä kyseisessä pelissä on kyse, millaiset ovat minun aiemmat kokemukset pelistä ja miltä se edelleen tuntuu näin herran vuona 2017. Myönnetään jo näin etukäteen että jotkut noista peleistä on mahdottoman pitkiä, mahdottoman vaikeita tai sitten eivät muuten vain kiinnosta niin paljoa, että jakaisin aivan jokaista pelata lopputeksteihin saakka. Pyrin kuitenkin kertomaan niistäkin edes jonkinlaisia fiiliksiä.

Playstation Plussan heinäkuun pelit

Minulla alkoi juuri taas parin viikon kesäloma. Tätä juhlistaakseen Sony päätti antaa kaikille Playstation Plus -palvelun jäsenille ilmaispelejä. Pelit tulevat napattavaksi 4.7. eli tulevana tiistaina. Tällä kertaa peleinä ovat seuraavat mestariteokset:

  • Until Dawn (PS4)
  • Game of Thrones: A Telltale Series (PS4)
  • That's You (PS4)
  • Tokyo Jungle (PS3)
  • Darkstalkers Resurrection (PS3)
  • Don't Die Mr Robot (PS4 / PS Vita)
  • Element4! (PS Vita)

Tällä kertaa tarjolla on siis seitsemän peliä normaalin kuuden sijaan ja pelien tasokin tuntuu myös todella hyvältä. Until Dawn on tämän kuukauden vetonaula ja sitä pelanneena voin sanoa kyseessä olevan loistava peli. Telltalen pelitkin kiinnostavat paljon, mutta taidan jättää pelaamisen myöhemmälle ajankohdalle, kunhan olen katsonut varsinaista TV-sarjaa riittävän pitkälle. Ns. party-pelejä Plussan kautta on saanut harvemmin ja pikaisen Youtube-vilkaisun perusteella Jackbox-pelien kaltainen That's You vaikuttaa ihan hauskalta peliltä esim. illanistujaisiin. Tokyo Junglea en ole pelannut, mutta muistan että sitä hehkuteltiin aika paljon ilmestymisaikoinaan eli ei varmasti huono peli tuokaan, jos nurkista löytyy edelleen PS3. Kaikenkaikkiaan tämänkuun pelitarjonta vaikuttaa sangen erinomaiselta, mitä mieltä te muut olette näistä peleistä?

Lähde: