maanantai 27. tammikuuta 2020

Katsottu: Bad Boys

Viime kirjoituskerrasta alkaa olemaan pidempi aika, joten ajattelin rikkoa radiohiljaisuuden kertomalla katsotuista leffoista. Juuri leffateattereissa pyörivä Bad Boys for Life muistutti minua siitä, että vaikka leffasarjan ensimmäiset osat olivat kova sana aikoinaan, niin itseltäni ne ovat jostain syystä jääneet näkemättä. Tämä katsomatta jääminen aiheutti sen käytännön ongelman, ettei sarjan tuoreintakaan osaa "voi" käydä katsomatta nyt vaikka leffalippuja olisi melkein riesaksi asti. Onneksi nämä vanhat leffat olivat kuitenkin katsottavissa Netflixissä, joten eikun sarjan ensimmäinen leffa pyörimään ja näkemään onko tämä "90-luvun paras poliisileffa" sitten niin legendaarinen kuin mitä on puhuttu.

Bad Boys kertoo kahdesta poliisiystävästä Mikesta (Will Smith) ja Marcuksesta (Martin Lawrence), jotka ovat aitojen buddy cop -elokuvien tapaan toistensa vastakohtia ja toverillisilta yhteenotoilta ei voida tietenkään välttyä. Mike elää villiä poikamieselämää johon sisältyy nopeat autot ja kauniit naiset kun taas parivaljakon rauhallisemmalla Marcuksella kotona odottaa vaimo ja lapset. Jeparien normaali arki keskeytyy kuitenkin kun rikollisjoukko onnistuu varastamaan 100 miljoonan dollarin edestä takavarikoituja huumeita poliisin säiliöstä ja pari saa sen perinteisen "jos tämä ei ratkea muutamassa päivässä, saatte potkut" -uhkauksen. Homma menee kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa henkilökohtaiseksi, kun pahikset tappavat Miken ystävättären ja saavat murhan ainoan silminnäkijän, hehkeän Julien (Tea Leoni) suojeltavakseen.

Elokuvan päätähtien Smithin ja Lawrencen yhteistyössä ja näyttelemisessä ylipäätänsä kemia tuntuu toimivan ja taisin naurahtaakin pariin kertaan elokuvan aikana. Valitettavasti aivan samaa ei voi sanoa elokuvan naistähdestä ja vuorosanat tulevatkin Leonin suusta sen verran pökkelösti, että hieman vaivaannuttaa. Elokuva ei tuo katsojille pahemmin mitään uutta vaan tarjolla on klisettä kliseen perään. Positiivisena seikkana elokuva on kyllä nättiä katsottavaa enkä viittaa pelkästään ohjaaja Michael Bayn lukuisiin räjähdyksiin.

Millainen fiilis elokuvasta jäi sitten loppujenlopuksi? Ehkä pienoinen pettymys kuvaa tuntemuksiani, sillä niin paljon elokuvaa ollaan hehkuteltu tässä parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Elokuvalla on kyllä omat pienet hetkensä ja se oli varmasti näyttelijöiden urille iso läpimurto aikoinaan, mutta loppujenlopuksi kyseessä on jo kymmenet kerrat aiemmin nähty poliisileffa nätimmällä ulkokuorella.