Vanha kunnon 8-bittinen NES oli ensimmäinen vakavasti harkittava pelikonsolini ja Mariot, Megamanit sekä Zeldat ovat olleet aina erittäin lähellä sydäntäni. Myöhempinä vuosina olen alkanut keräämään erilaisia konsoleita ja tähän asti nurkkiin on kerääntynyt Nintendon laitteista uusi NES, Gamecube sekä Wii. Viimeiseksi mainittu on ollut erinomainen erityisesti Virtual Consolen ansiosta, sen avulla kun on päässyt käsiksi vanhojen laitteiden klassikkopeleihin. Aivan kaikkia pelejä ei ole kuitenkaan ollut myynnissä alkuperäisen Wiin eKaupassa ja kun käytettynä ostamani Wiin kunnossa on ollut muutenkin parantamisen varaa, haikailin jo pidemmän aikaa Wii U:n perään. Nyt eilen, perjantaina, ystävänpäivänä ja ennenkaikkea palkkapäivänä, marssin suorinta tietä Anttilaan ja toteutin haaveeni!
Mukaani tarttui Mario & Luigi Premium Pack, joka sisältää peruslaitteen ja jättimäisen ohjauslaitteen lisäksi pelit New Super Mario Bros U sekä New Luigi U. Olin aiemmin ollut siinä luulossa, että New Mario Bros U olisi melkein suora kopio alkuperäisen Wiin New Super Mario Brosista ja positiivinen yllätykseni olikin melkoinen, kun huomasin että nämähän ovat aivan eri pelejä vaikkakin samalla pelimoottorilla tehtynä. Myös Luigi vaikutti haasteellisine kenttineen mielenkiintoiselta tapaukselta vaikken sitä nyt kerennytkään paljoa koittamaan. Virtuaalista pelikokoelmaa piti luonnollisesti täydentää heti eShopin kautta ja pienen ihmettelyn ja kikkailun jälkeen sain siirrettyä myös vanhalla Wiillä majailleet pelit uudelle laitteelle. Nyt virtuaalista Wii U pelikirjastoa koristaa siis edellämainittujen veljesten lisäksi myös ainakin Super Mario World, Super Metroid, Link To The Past, Majora's Mask sekä Megamanit 3 ja 4. Tsihihihi! *hieroskelee tyytyväisenä käsiään*
Yleisvaikutelma laitteesta on tässä vaiheessa suhteellisen myönteinen. Laite on ulkoisesti tyylikäs, joskin lika näkyy pinnassa todella helposti ja pelinörtin asunnossahan sitä likaa aina löytyy. Valikoista jää hyvin samanlainen fiilis kuin alkuperäisessä Wiissä tai Playstation Vitassa. Paljon huomioarvoa saanut peliohjain on suurempi levy kuin käyttämäni tablet-tietokoneet, mutta pian tuon käyttöön tottui. Mukana on sen verran paljon erilaisia nappeja, vipuja ja liittimiä etten ole kaikkiin kerennyt vielä edes tutustumaan. Laitteessa on sellainen hauska ominaisuus että jos telkkari on varattu niin useita pelejä voi pelata myös ohjaimen ruudulta, vaikkakin kyllä minä mielummin Mariota pelasin isommalta näytöltä. Yleisesti olen kuitenkin erittäin tyytyväinen hankintaan, lisää esittelyjuttuja ja ehkä videoitakin siis myöhemmin :)
