sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Katsottu: Pixar Collection - The Incredibles

Taas oli aika katsoa uusi Pixar-elokuva. Tällä kertaa vuorossa oli The Incredibles, jonka elokuvastudio toi markkinoille vuonna 2004. Ensimmäinen ajatukseni tästä elokuvasta oli "joko taas, eikös Disneyltä tullut toinenkin supersankariaiheinen elokuva Big Hero 6 aivan lähiaikoina?". Lähiaikoina on kuitenkin suhteellinen käsite ja aikaeroa näiden kahden elokuvan julkaisulla alkaakin olemaan  jo kymmenisen vuotta, joten ehkä tuohon aikaväliin mahtuu jo parikin tälläistä elokuvaa.

Incredibles kertoo yhteiskunnasta, joka suorastaan vilisee erilaisia supersankareita. Sankarit kuitenkin aiheuttavat pelastuspuuhiensa sivutuotteena sen verran paljon vahinkoa, että supersankarina toimiminen kielletään ja nämä aiemmat superihmiset joutuvat opettelemaan elämään normaalia ja tylsää arkea. Eräitä tälläisiä supersankareita ovat Incrediblesin perhe, johon kuuluu väkivahva isä Bob, perheen äiti Helen jonka vartalon venymiselle on vain mielikuvitus rajana, tytär violet joka voi muuttua näkymättömäksi sekä supernopea liikkeissään oleva perheen poika Dash. Kaikkein raskaimmin tämän normaalin elämän ottaa perheen isä, joka yrityksistään huolimatta haaveilee edelleen sankaripäivistään. Eräänä päivänä Bobia lähestyy mysteerinen nainen Mirage, joka tarjoaa mahdollisuutta palata vielä supersankariksi. Houkutus on liian suuri jättää hyödyntämättä ja niinpä Bob eli Mr. Incredible lähtee salaa perheeltään suorittamaan supersankarimaisia/60-luvun James Bondmaisia tehtäviä.

Elokuvan extrat olivat melko kommenttiraitapainotteisia ja tässä elokuvassa niitä oli hulpeat kolme kappaletta. Vielä en noita kerennyt katsomaan, mutta elokuvan tyyli on sellainen että uskoisin mukana olevan todella mielenkiintoista trivia-settiä. Varsinaisesta elokuvasta puolestaan sellaista, että rehellisesti sanottuna leffa ei alkumetreillään oikein vakuuttanut minua. Pidin kyllä elokuvan vanhahtavasta tyylistä, mutta jotenkin päähahmona pyörinyt perheen isä Bob tuntui vain hieman sanotaanko tylsältä. Myöhemmin elokuvassa muutkin perheenjäsenet saavat kuitenkin tilaa reilustikin ja meno muuttuu jo paljon viihdyttämmäksi. Mitä pidemmälle elokuva eteni, sitä enemmän aloin tykkäämään. Alkukankeudestaan ja ennalta-arvattavasta juonestaan huolimatta elokuva paljastui  ihan viihdyttäväksi pläjäykseksi ja suosittelenkin siis katsomista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti