sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Katsottu: Disney Classics 09 - Fun and Fancy Free

Fun and Fancy Free tai suomalaisittain Pennitön ja Suruton on Disneyn vuonna 1947 julkaisema elokuva. Aivan kuten aiemmat Disneyn sota-ajan elokuvat, myös tämä koostuu useammasta tarinasta mutta onneksi tällä kertaa näiden lukumäärä on supistettu vain kahteen. Alunperin näiden molempien elokuvien oli tarkoitus olla reilusti pidempiäkin, mutta lopulta päädyttiin yhdistämään ne yhteen ja samaan pakettiin. Samalla myös musiikin osuutta on saatu vähentynyt aiempiin "elokuviin" verrattuna, mikä on erittäin mieluisa parannus ainakin omaan makuuni.

Elokuva alkaa siitä, kun Samu Sirkka lauleskelee ja tanssahtelee eräässä asunnossa, jossa elää myös Pinokkiosta tuttu Figaro-kissa sekä Cleo-kultakala. Pian Samu törmää lattialla makaaviin surullisiin nukkeihin ja haluaa piristää näitä tarinallaan. Tarina kertoo sirkuksessa orjan asemassa esiintyvästä poikakarhusta nimeltä Bongo, joka ei ole koskaan eläissään asunut luonnossa. Eräänä päivällä sirkus on matkustamassa junalla toiseen kaupunkiin, kun häkkivaunun lukko pettää ja Bongolle tarjoutuu mahdollisuus karata ja sen hän myös tekee. Metsässä kaikki tuntuu niin helpolta ja huolettomalta, kunnes kuvioihin tulee tyttökarhu Lulubelle sekä tämän huomiosta kilpaileva toinen uroskarhu.

Kun karhutarina on saatu päätökseen, huomaa Samu Sirkka että naapuritalossa on meneillään lasten syntymäpäiväjuhlat ja menee sinne luonnollisesti kuokkimaan. Juhlien järjestäjä päättää kertoa lapsille Disneyn version Jaakko ja Pavunvarsi tarinasta. Tässä versiossa jättiläinen varastaa Happy Valley -nimisen valtakunnan maagisen harpun, jonka jälkeen koko valtakunta vaipuu köyhyyden ja nälän pauloihin. Nälästä kärsivät myös maajussit Aku Ankka, Mikki Hiiri sekä Hessu Hopo, joiden ainoa mainittava omaisuus on heidän lehmänsä. Viimeisenä oljenkortenaan kolmikko päättää viedä lehmä kaupunkiin myytäväksi ja ostaa rahoilla ruokaa. Aku ja Hessu ei ole kuitenkaan järjiin ilahtuneita kun Mikki lopulta saapuu takaisin vain kourallisen "taikapapuja" kanssa...

Vaikka elokuvassa onkin vain kaksi tarinaa, toimi se mielestäni paljon paremmin kuin aiempien elokuvien noin seitsemän lyhyempää pätkää. Tarinat olivat sopivan pituisia ja hauskojakin. Elokuvan extroissa kerrottiin kaikenlaisia mielenkiintoisia trivioita kuten esimerkiksi että se oli oikeasti Minni Hiiri, joka möi Mikille "taikapavut" mutta tämä osuus jätettiin pois elokuvan leikkausvaiheessa. Tämää ei ole myöskään ensimmäinen kerta kun Disney kertoo saman tarinan, mutta aiemmat versiot ovat olleet reilusti lyhyempiä. Bongon tarinan sirkus on myös hyvin samankaltainen kuin Dumbossa ollut sirkus ja Bongo onkin tavallaan jatkoa tai spinoff Dumbosta. Kaikenkaikkiaan Pennitön ja Suruton on mielestäni yksi Disneyn tuon aikakauden parhaimmista elokuvista, joten suosittelen katsomaan sen ainakin joskus paremman puutteessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti