Disneyn Make Mine Music tai suomalaisittain Iskelmäparaati on Disneyn animaatioelokuva vuodelta 1946. Wikipedia osaa valottaa elokuvan taustoja sen verran, että noihin aikoihin suuri osa Disneynkin työntekijöistä oli värvätty armeijan tehtäviin ja studion lattioille oli jäänyt iso kasa animaatioiden jämäpaloja. Jotta yrityksen rattaat jatkaisivat pyörimistä myös hiljaisempana aikana, noista materiaaleista sitten päätettiin koostaa uusi elokuva. Itselläni ei ollut pahemmin minkäänlaista ennakkotietoa tästä Iskelmäparaatista, mutta elokuvan nimestä ja Disneyn muista tuon ajan elokuvista pystyi ainakin arvailemaan, että millaista settiä olisi luvassa.
Ennakkoarvaukset pitivät aikalailla paikkansa, sillä tälläkin kertaa elokuva sisäää useita lyhyempiä animaatiopätkiä, joita sitten säestetään sinfoniaorkesterin musiikilla. Monet osuuksista olivat melko meh, mutta keskimäärin kuitenkin mielenkiintoisempia kuin aiemmissa Disneyn vastaavissa elokuvissa. Ensimmäinen pätkä esimerkiksi kertoo kahdesta väkivaltaisesta redneck-suvusta Martinseista ja Coyseista, joiden välinen vihanpito ylettää jopa haudan toiselle puolelle. Jotain kyseisen pätkän sisällöstä tai ajan hengestä kertoo se, että kyseinen osuus elokuvasta poistettiin Iskelmäparaatin Yhdysvaltalaisesta versiosta. Seitsemäs animaatio Pekka ja susi on puolestaan Disneyn versiointi klassisesta venäläisestä samannimisestä tarinasta. Viimeisin ja ehkä hauskin osuus kertoo valaasta, joka osaa osaa laulaa oopperamaisella taidolla. Oopperan johtaja ei usko tarinoita laulavasta valaasta vaan uskoo tämän nielaisseen oopperalaulajan ja lähtee tämän pelastusretkelle. Valas puolestaan kuulee oopperan johtajan olevan tulossa merelle ja uskoo tämän olevan tulossa etsimään uusia oopperakykyjä ja tästäkös seuraa hauskoja tilanteita.
Elokuvan kesto on tunti ja vartti, mikä on ihan sopiva aika kymmenelle animaatiolle. Kuten aiemmin jo totesin, niin viihdyin tämän parissa ehkä jopa hieman paremmin kuin aiempien elokuvien, jotka olivat myös koostettu useista eri osuuksista. Syystä en ole täysin varma, mutta se on saattanut johtua siitä ettei tällä kerralla tuputettu väkisin live-näyttelijöitä mukaan ja animaatioissa oli jo oikeastikin yritystä sisällyttää mukaan jonkinlaista tarinaa. Tällä kertaa elokuvan extroissa ei ollut kommenttiraitoja tai muuta sälää, mutta oli mukana silti vielä kolme kappaletta noin kahdeksan minuutin pituisia muita animaatioitoa, joista kahdessa mukana Mikki Hiiri. Kokonaisuutena Iskelmäparaati ei ollut vieläkään mikään tajunnan räjäyttäjä, mutta parempi silti kuin muut viimeisimmät Disney-leffat tuohon aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti