sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Katsottu: V (2009)

Olen katsellut viime aikoina erästä pidempikestoista TV-sarjaa ja tämän vuoksi blogini TV-sarjapuoli on viettänyt hiljaiseloa. Pieneksi vaihteluksi päätin katsastaa tässä välissä V -sarjan molemmat julkaistut tuotantokaudet, kun ne sattuivat löytymään Anttilasta edulliseen hintaan. Kyseessä on siis sarjan uusintaversio ja koska en ole nähnyt alkuperäistä versiota, jätän vertailut näiden välillä kokonaan väliin.

V kertoo Independence Day -elokuvan tapaisesta tilanteesta, jossa parikymmentä toisen rodun avaruusalusta saapuu leijailemaan maapallon suurimpien kaupunkien ylle. Silmittömän räiskimisen sijaan nämä ihmisen ulkomuodon ottaneet olennot tulevat kuitenkin pepsodent-hymy naamalla julistamaan rauhan aikeistaan ja halustaan jakaa edistynyttä teknologiaansa ihmisille. Enemmistö Maan väestöstä on ilmaisista lahjoista täpinöissään ja ottavat Vierailijat vastaan varauksitta. Joukossa on kuitenkin myös näitä, jotka epäilevät Vierailijoilla olevan muitakin agendoja taustallaan ja kuten arvata saattaa, niin oikeassahan he ovat.

Sarjassa on todella paljon hahmoja, erityisesti muista scifi -sarjoista ja elokuvista tuttuja naamoja. Vierailijoiden juonitteleva johtaja Anna (Morena Baccarin) oli näyttelijänä tuttu ainakin Stargate SG-1:stä ja Fireflystä, mutta hahmona hän ei ollut mielestäni kovinkaan kiinnostava. Ihmisten joukoissa päähenkilönä toimii FBI agentti Erica Evans (mm. Lostista tuttu Elizabeth Mitchell), joka suoriutui roolistaan ihan kiitettävästi. Muita näkyvimpiä hahmoja olivat mm. menestyksekäs uutisankkuri Chad Decker (Scott Wolf mm. Party of Fivesta), pappi Jack Landry (Joel Gretsch mm. 4400:sta) ja Erican raivostuttavuuttavan naivi ja lapsellinen poika Tyler (Logan Huffman).


Extroina ensimmäisen kauden 17-minuuttisessa The Actor's Journey from Human to V -jutussa tekijät ja näyttelijät kertovat suhteestaan sarjaan ja hahmoihin. Kauden viimeisellä levyllä extroja puolestaan riittää enemmänkin. Mukana on yhden jakson kommenttiraita (puhujinaan tuottajat Steve Pearlman ja Scott Rosenbaum) sekä noin kolmen vartin edestä dokumentteja jaksojen suunnittelusta, maskeerauksista ja greenscreenin käyttämisestä ja muista erikoistehosteista. Toisen kauden extrat olivatkin sitten hieman pettymys, sillä mukana oli pelkästään poistettuja kohtauksia, näitä oli tosin jokaisesta jaksosta ja useampia kappaleita.

Oliko tämä kahden normaalia lyhyemmän kauden TV-sarja sitten katsomisen arvoinen? V:tä tuli katsottua ainakin kohtuullisella mielenkiinnolla, mitä nyt itseäni alkoi hieman tuskastuttamaan loppupuolella, kun vierailijoiden Anna onnistui vesittämään joka ikisen vastarintaliikkeen suunnitelman ja ihmiset olivat muutenkin niin sinisilmäisiä. Toinen kausi jäi sellaiseen kohtaukseen, että siitä voisi teoriassa jatkaa vielä kolmannelle kaudelle, joskaan en usko, että niin tekevät enää näin muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Itse sain kuitenkin suurta nautintoa V:stä erityisesti siinä esiintyvien lukuisten entuudestaan tuttujen näyttelijöiden vuoksi. Mukana oli porukkaa edellämainittujen lisäksi niin Battlestar Galacticasta, Shieldistä, Resident Evileistä kuin alkuperäisestä V-sarjastakin. Lyhyydestään ja joistakin yksittäisistä ärsyttävistä kohtauksistaan huolimatta suosittelen tätä kuitenkin scifin ja juonittelusarjojen ystäville.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti